Pääomaverotus http://vierinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/143373/all Sun, 18 Mar 2018 11:42:11 +0200 fi Ministeri Orpo, oliko sijoitusneutraliteettityöryhmä menossa väärään suuntaan? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252490-ministeri-orpo-oliko-sijoitusneutraliteettityoryhma-menossa-vaaraan-suuntaan <p>Petteri Orpo asetti viime kesänä työryhmän pohtimaan sijoitusmuotojen verotuksen neutraliteettia ja alkuun vaikutti siltä, että aiottaisiin puuttua kapitalisaatisopimuksiin ja vakuutuskuoriiin niiden kohtuuttoman veroedun vuoksi. Nyt Orpo vaikuttaa ohjaavan toimintaa aivan toiseen suuntaan. Työryhmä sai hiljattain jatkoaikaa huhtikuun loppuun ja samalla sai Orpolta jälkikäteen tehtäväkseen miettiä myös sijoitussäästötilien toteuttamista. Eilen sitten uutisoitiin kuinka säätiöiden verovapautta halutaan laajentaa myös pääomarahastoihin. Ilmeisesti työryhmän väliraportit ovat olleet vääränsuuntaisia ja Orpo on siirtynyt ohjaamaan tulosta toiseen suuntaan. Hän onkin todennut: &quot;<em>Voimakas tahtoni on, että valmistelussa löytyy malli, jolla sijoitustili voidaan toteuttaa.</em>&rdquo;</p><p><strong>Viime kesän lähtökohdat työryhmälle aivan erilaiset</strong></p><p>Kun työryhmä aloitti toimintansa keskeisenä ongelmana pidettiin erityisesti kapitalisaatiosopimusten ja vakuutuskuorten erilaista verokohtelua eli niistä maksetaan veroa vasta rahaa nostettaessa alkuperäisen pääoman ylittävältä osuudelta. Nämä ovat lähinnä varakkaiden instrumentteja ja ovat herättäneet voimakasta kritiikkiä. Esimerkiksi verottaja ei näe järkevää perustetta erityisesti kapitalisaatiosopimusten olemassaololle - niitä on kuvattu mm veroparatiisiksi Suomen sisällä.</p><p>Vielä lokakuussa 2017 työryhmää johtava Jari Salokoski kertoi seuraavaa Helsingin Sanomille:<br />&quot;<em>Vakuutuskuorten eli kapitalisaatiosopimusten veroetuun voi tulla heikennyksiä. Asia on esillä eri sijoitusmuotojen verokohtelua arvioivassa työryhmässä, joka aloitti työnsä kesällä ja kokoontui viimeksi maanantaina.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän puheenjohtaja Jari Salokoski sanoo, että sijoituskuorissa on verotuksen lykkääntymisen ongelma. Vakuutuskuoren sisään pantujen sijoitusten tuotosta ei tarvitse maksaa veroa kuin vasta sitten, kun tuotot nostetaan kuoresta. Sijoituskohteita voi myös vaihtaa kuoren sisällä maksamatta myydyistä sijoituksista luovutusvoittoveroa.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Kapitalisaatiosopimuksiin liittyy myös sijoitusten läpinäkyvyyttä koskeva ongelma, jos niihin on sijoitettu pörssiosakkeita. Arvopaperikeskuksen osakerekistereissä omistajan kohdalla lukee henkivakuutusyhtiön nimi, vaikka todellinen vallankäyttäjä on kuorta hallitseva asiakas.</em>&quot;</p><p>Nyt tilanne vaikuttaa muuttuneen ja sijoitussäästötilillä annettaisiin mahdollisuus piensijoittajalle samankaltaiseen etuun. Tässä on kiistämättä hyviä puoliakin, mutta samalla Orpo häivyttää taustalle kapitalisaatiosopimusten ongelmat ja väärinkäytön. Lyön vetoa, että niille ei lopulta tehdä yhtään mitään.</p><p>Työryhmän jäsen Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala myöskin totesi seuraavaa Kauppalehdelle viime kesänä: &quot;<em>Kapitalisaatiosopimuksille, sijoitusvakuutuksille ja rahastosijoittamiselle hän ehdottaa Ruotsin mallia. Siellä sijoituksen arvolle lasketaan riskittömään korkoon sidottu tuotto, josta maksetaan pääomavero vuosittain. Suomessa rahastosijoittaja maksaa veron vasta nostetusta tuotosta.</em>&quot;</p><p>Orpon harjoittama on klassinen esimerkki strategiasta, jossa kritisoiville annetaan joku porkkana omaksi eduksi, jolloin suurempi ongelma jää taka-alalle. Kapitalisaatiosopimusta itse käyttävälle Sipilälle tämä sopinee mainiosti.</p><p><strong>Säätiöille lisää vapauksia vaikka viimeaikaisen pohjalta niitä pitäisi ennemmin valvoa</strong></p><p>Eilen uutisoitiin Ylellä kuinka &quot;<em>Hallitus kaavailee veroetua miljardiomaisuutta hallinnoiville säätiöille</em>&quot;. Viimeaikaisten säätiöuutisointien pohjalta ei aivan ensimmäinen asia, jota olisi luullut lukevani säätiöihin liittyvistä muutoksista. Ennemmin olisi halunnut nähdä kuinka säätiöiden valvontaa kiristetään - kaikki ongelmat säätiöissä ovat paljastuneet median kautta eikä PRH:n, jonka näitä pitäisi valvoa.</p><p>Ehdotuksessa on sinällään hyvä tavoite kasvattaa kotimaisten pääomarahastojen mahdollisuutta saada myös säätiöiden rahaa käyttöönsä. Kuitenkin katsottaessa tätäkin ehdotusta työryhmän alkuperäiseen suuntaan verrattuna ollaan tehty melkoinen käännös. Työryhmän jäsen Viitala totesi viime kesänä:</p><p>&quot;<em>Viitalan mukaan sijoittamisen verosäännökset ovat 1990-luvun alusta, vaikka sijoitusmaailma on mullistunut. Sijoitusrahastoihin ja sijoitusvakuutuksiin on kertynyt valtavia summia. Viitalan mukaan pörssiyhtiöiden omistuskin on keskittynyt instituutioille, jotka eivät käytännössä maksa osingoistaan veroa. Pääomaveropohja on syöpynyt, kun maksajina ovat vain kotitaloudet.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Viitala onkin esittänyt viiden prosentin lähdeveroa vakuutusyhtiöiden, sijoitusrahastojen, säätiöiden ja ay-liikkeen pörssiosingoille.</em>&quot;</p><p>Tämä on suunta, jonka itsekin haluaisin nähdä. Asettamalla pieni vero myös näille tahoille voitaisiin muutoin pääomaveroa jopa laskea tavallisen sijoittajan osalta. Mielestäni se olisi oikeudenmukaisempi tapa eikä suinkaan kaataisi säätiöiden tai työmarkkinajärjestöjen taloutta.</p><p>Hallituksen eilisen kaltainen ulostulo asiassa ennen noin puolentoista kuukauden päästä annettavaa työryhmän loppuraporttia antaa valitettavasti viitteitä siitä, että mitään Viitalan näkökulman kaltaista emme ratkaisuna tule näkemään.</p><p><strong>Hallitus edelleen suuren pääoman asialla Finanssiala ry:n ohjauksessa</strong></p><p>Toisaalta on pakko ihailla Kokoomuksen ja Keskustan Sipilä-siiven taktiikkaa näissä asioissa. Piensijoittajille annettavalla porkkanalla saadaan pidettyä kaikki nykyiset edut suurelle pääomalle ja hyvät veljet kiittää. Sipiläkin voi lihottaa kapitalisaatiosopimustaan rauhassa tulevat vuodet.</p><p>Siniset ovat todennäköisesti jälleen aivan kujalla asiasta verokapinoidensa kanssa. Muistissa on mm kuinka silloisina Perussuomalaisina pontevasti hallintarekisterilakia hyväksyessä vaativat ponnet hyväksynnän kupeeseen kiireellisistä uusista laista veronkierron estämiseksi. Mutta oletteko huomanneet heidän pitänee huolta niiden toteutumisesta? Ei ole muuten vielä syntynyt ja yhden esityksen mukaisesti lait tulisivat aikaisintaan voimaan vuonna 2020 hallituskauden jälkeen - joten se siitä kiireestä. Porsaanreikiä ei ole tukittu eikä tukita vähään aikaan.</p><p>Uudistusten ajankohdat ovat myös mielenkiintoisia, sillä sijoitustilistä kaavaillaan tehtävän päätös juuri ennen hallituskauden loppua. Päätöksellä tulisi oleva merkittävä vaikutus verokertymään, mutta ei toki tälle hallituskaudelle vaan vasta sen jälkeen.</p><p>Viitala kertoi kuinka veropohja on syöpynyt, kun pääomaveron maksajana ovat vain kotitaloudet. Mitäs tapahtuu veropohjalle, kun tuodaan sijoitustili ja sekin veropohja osin katoaa?</p><p>Toistaiseksi sellaisia merkittäviä säästöjä tuovia rakenteellisia uudistuksia ei olla saatu tehtyä, että näitä veroja ei tarvittaisi. Tämä tarkoittaa sitä, että jostain se raha kerätään.</p><p>Sijoitustilissä ja myös säätiöiden rahan hyödyntämisessä pääomarahastoissa on molemmissa hyvät puolensa, mutta samalla pimentoon jää merkittäviä epäkohtia erityisesti varakkaiden verokohtelussa. Ne on koettu epäoikeudenmukaisiksi, mutta ne näyttäisivät kuitenkin jäävän täysin ennalleen.</p><p>Toivottavasti olen spekuloinneissani väärässä ja yllätyn positiivisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Petteri Orpo asetti viime kesänä työryhmän pohtimaan sijoitusmuotojen verotuksen neutraliteettia ja alkuun vaikutti siltä, että aiottaisiin puuttua kapitalisaatisopimuksiin ja vakuutuskuoriiin niiden kohtuuttoman veroedun vuoksi. Nyt Orpo vaikuttaa ohjaavan toimintaa aivan toiseen suuntaan. Työryhmä sai hiljattain jatkoaikaa huhtikuun loppuun ja samalla sai Orpolta jälkikäteen tehtäväkseen miettiä myös sijoitussäästötilien toteuttamista. Eilen sitten uutisoitiin kuinka säätiöiden verovapautta halutaan laajentaa myös pääomarahastoihin. Ilmeisesti työryhmän väliraportit ovat olleet vääränsuuntaisia ja Orpo on siirtynyt ohjaamaan tulosta toiseen suuntaan. Hän onkin todennut: "Voimakas tahtoni on, että valmistelussa löytyy malli, jolla sijoitustili voidaan toteuttaa.

Viime kesän lähtökohdat työryhmälle aivan erilaiset

Kun työryhmä aloitti toimintansa keskeisenä ongelmana pidettiin erityisesti kapitalisaatiosopimusten ja vakuutuskuorten erilaista verokohtelua eli niistä maksetaan veroa vasta rahaa nostettaessa alkuperäisen pääoman ylittävältä osuudelta. Nämä ovat lähinnä varakkaiden instrumentteja ja ovat herättäneet voimakasta kritiikkiä. Esimerkiksi verottaja ei näe järkevää perustetta erityisesti kapitalisaatiosopimusten olemassaololle - niitä on kuvattu mm veroparatiisiksi Suomen sisällä.

Vielä lokakuussa 2017 työryhmää johtava Jari Salokoski kertoi seuraavaa Helsingin Sanomille:
"Vakuutuskuorten eli kapitalisaatiosopimusten veroetuun voi tulla heikennyksiä. Asia on esillä eri sijoitusmuotojen verokohtelua arvioivassa työryhmässä, joka aloitti työnsä kesällä ja kokoontui viimeksi maanantaina."

"Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän puheenjohtaja Jari Salokoski sanoo, että sijoituskuorissa on verotuksen lykkääntymisen ongelma. Vakuutuskuoren sisään pantujen sijoitusten tuotosta ei tarvitse maksaa veroa kuin vasta sitten, kun tuotot nostetaan kuoresta. Sijoituskohteita voi myös vaihtaa kuoren sisällä maksamatta myydyistä sijoituksista luovutusvoittoveroa."

"Kapitalisaatiosopimuksiin liittyy myös sijoitusten läpinäkyvyyttä koskeva ongelma, jos niihin on sijoitettu pörssiosakkeita. Arvopaperikeskuksen osakerekistereissä omistajan kohdalla lukee henkivakuutusyhtiön nimi, vaikka todellinen vallankäyttäjä on kuorta hallitseva asiakas."

Nyt tilanne vaikuttaa muuttuneen ja sijoitussäästötilillä annettaisiin mahdollisuus piensijoittajalle samankaltaiseen etuun. Tässä on kiistämättä hyviä puoliakin, mutta samalla Orpo häivyttää taustalle kapitalisaatiosopimusten ongelmat ja väärinkäytön. Lyön vetoa, että niille ei lopulta tehdä yhtään mitään.

Työryhmän jäsen Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala myöskin totesi seuraavaa Kauppalehdelle viime kesänä: "Kapitalisaatiosopimuksille, sijoitusvakuutuksille ja rahastosijoittamiselle hän ehdottaa Ruotsin mallia. Siellä sijoituksen arvolle lasketaan riskittömään korkoon sidottu tuotto, josta maksetaan pääomavero vuosittain. Suomessa rahastosijoittaja maksaa veron vasta nostetusta tuotosta."

Orpon harjoittama on klassinen esimerkki strategiasta, jossa kritisoiville annetaan joku porkkana omaksi eduksi, jolloin suurempi ongelma jää taka-alalle. Kapitalisaatiosopimusta itse käyttävälle Sipilälle tämä sopinee mainiosti.

Säätiöille lisää vapauksia vaikka viimeaikaisen pohjalta niitä pitäisi ennemmin valvoa

Eilen uutisoitiin Ylellä kuinka "Hallitus kaavailee veroetua miljardiomaisuutta hallinnoiville säätiöille". Viimeaikaisten säätiöuutisointien pohjalta ei aivan ensimmäinen asia, jota olisi luullut lukevani säätiöihin liittyvistä muutoksista. Ennemmin olisi halunnut nähdä kuinka säätiöiden valvontaa kiristetään - kaikki ongelmat säätiöissä ovat paljastuneet median kautta eikä PRH:n, jonka näitä pitäisi valvoa.

Ehdotuksessa on sinällään hyvä tavoite kasvattaa kotimaisten pääomarahastojen mahdollisuutta saada myös säätiöiden rahaa käyttöönsä. Kuitenkin katsottaessa tätäkin ehdotusta työryhmän alkuperäiseen suuntaan verrattuna ollaan tehty melkoinen käännös. Työryhmän jäsen Viitala totesi viime kesänä:

"Viitalan mukaan sijoittamisen verosäännökset ovat 1990-luvun alusta, vaikka sijoitusmaailma on mullistunut. Sijoitusrahastoihin ja sijoitusvakuutuksiin on kertynyt valtavia summia. Viitalan mukaan pörssiyhtiöiden omistuskin on keskittynyt instituutioille, jotka eivät käytännössä maksa osingoistaan veroa. Pääomaveropohja on syöpynyt, kun maksajina ovat vain kotitaloudet."

"Viitala onkin esittänyt viiden prosentin lähdeveroa vakuutusyhtiöiden, sijoitusrahastojen, säätiöiden ja ay-liikkeen pörssiosingoille."

Tämä on suunta, jonka itsekin haluaisin nähdä. Asettamalla pieni vero myös näille tahoille voitaisiin muutoin pääomaveroa jopa laskea tavallisen sijoittajan osalta. Mielestäni se olisi oikeudenmukaisempi tapa eikä suinkaan kaataisi säätiöiden tai työmarkkinajärjestöjen taloutta.

Hallituksen eilisen kaltainen ulostulo asiassa ennen noin puolentoista kuukauden päästä annettavaa työryhmän loppuraporttia antaa valitettavasti viitteitä siitä, että mitään Viitalan näkökulman kaltaista emme ratkaisuna tule näkemään.

Hallitus edelleen suuren pääoman asialla Finanssiala ry:n ohjauksessa

Toisaalta on pakko ihailla Kokoomuksen ja Keskustan Sipilä-siiven taktiikkaa näissä asioissa. Piensijoittajille annettavalla porkkanalla saadaan pidettyä kaikki nykyiset edut suurelle pääomalle ja hyvät veljet kiittää. Sipiläkin voi lihottaa kapitalisaatiosopimustaan rauhassa tulevat vuodet.

Siniset ovat todennäköisesti jälleen aivan kujalla asiasta verokapinoidensa kanssa. Muistissa on mm kuinka silloisina Perussuomalaisina pontevasti hallintarekisterilakia hyväksyessä vaativat ponnet hyväksynnän kupeeseen kiireellisistä uusista laista veronkierron estämiseksi. Mutta oletteko huomanneet heidän pitänee huolta niiden toteutumisesta? Ei ole muuten vielä syntynyt ja yhden esityksen mukaisesti lait tulisivat aikaisintaan voimaan vuonna 2020 hallituskauden jälkeen - joten se siitä kiireestä. Porsaanreikiä ei ole tukittu eikä tukita vähään aikaan.

Uudistusten ajankohdat ovat myös mielenkiintoisia, sillä sijoitustilistä kaavaillaan tehtävän päätös juuri ennen hallituskauden loppua. Päätöksellä tulisi oleva merkittävä vaikutus verokertymään, mutta ei toki tälle hallituskaudelle vaan vasta sen jälkeen.

Viitala kertoi kuinka veropohja on syöpynyt, kun pääomaveron maksajana ovat vain kotitaloudet. Mitäs tapahtuu veropohjalle, kun tuodaan sijoitustili ja sekin veropohja osin katoaa?

Toistaiseksi sellaisia merkittäviä säästöjä tuovia rakenteellisia uudistuksia ei olla saatu tehtyä, että näitä veroja ei tarvittaisi. Tämä tarkoittaa sitä, että jostain se raha kerätään.

Sijoitustilissä ja myös säätiöiden rahan hyödyntämisessä pääomarahastoissa on molemmissa hyvät puolensa, mutta samalla pimentoon jää merkittäviä epäkohtia erityisesti varakkaiden verokohtelussa. Ne on koettu epäoikeudenmukaisiksi, mutta ne näyttäisivät kuitenkin jäävän täysin ennalleen.

Toivottavasti olen spekuloinneissani väärässä ja yllätyn positiivisesti.

]]>
2 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252490-ministeri-orpo-oliko-sijoitusneutraliteettityoryhma-menossa-vaaraan-suuntaan#comments Hyväveliverkosto Juha Sipilän hallitus Pääomaverotus Petteri Orpo Vakuutuskuori Sun, 18 Mar 2018 09:42:11 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252490-ministeri-orpo-oliko-sijoitusneutraliteettityoryhma-menossa-vaaraan-suuntaan
Kahden vuoden asuminen voi koitua asunnonomistajalle haitaksi http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243454-kahden-vuoden-asuminen-voi-koitua-asunnonomistajalle-haitaksi <p>Asunnon myynnistä saatava luovutusvoitto on verotonta, kunhan myyjä on asunut asunnossaan yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Tämä on asunnonomistajien keskuudessa hyvin laajalti tiedetty sääntö. Harva taitaa kuitenkaan kiinnittää huomiota saman säännön varjopuoleen, minkä seurauksena kahden vuoden asumisaikakriteerin täyttymisestä voikin olla asunnon myyjälle pelkkää haittaa.</p><p>Mikä se säännön varjopuoli sitten on? Jos asunnon arvo onkin laskenut tai asunto on muuten remontointikustannusten, varainsiirtoveron ja/tai välityspalkkioiden seurauksena tuottanut tappiota, verolainsäädännön mukaan tällöin kahden vuoden sääntö toimii asunnon omistajaa vastaan. Siinä missä omistajan itse&nbsp;alle kaksi vuotta yhtäjaksoisesti asuttamasta asunnosta syntyneestä tappiosta saa verotuksessa hyödynnettävissä olevia luovutustappioita, kahden vuoden asumisen jälkeen tätä luovutustappiota ei enää saakaan.</p><p>Miksi näin on? Syy kahden vuoden asumissäännön olemassaololle myyntivoiton verottomuuden osaltahan on sinänsä melko selvä. Jos asunnon myymisestä mahdollisesti syntyvästä luovutusvoitosta joutuisi maksamaan asunnosta toiseen muutettaessa veroa samaan tapaan kuin muista esim. pörssiosakkeista saatavista luovutusvoitoista, se voisi pahimmillaan muodostaa niin järjettömän suuren asunnon myymisestä syntyvän kustannuksen, että se saisi asunnon omistajan luopumaan kokonaan muuttoaikeista. Vai miltä kuulostaisi se, jos asunnon arvon noustua nimellisesti 300 000 eurosta 400 000 euroon, ja asunnon myymisestä saadusta 100 000 euron luovutusvoitosta pitäisi maksaa 32 800 euroa veroja? Kun tähän päälle vielä lisätään uudesta asunnosta maksettava n. 10 000 euron (tai omakotitalon tapauksessa n. 20 000 euron) varainsiirtovero ja muutosta syntyvä kustannus siten nousisi ehkä jopa yli 50 000 euroon, niin vieläkö muutto kuulostaisi houkuttelevalta? Koska sijoitustarkoitukseen hankituista asunnoista saatavia voittoja valtio kuitenkin haluaa verottaa, tällaisten asuntoloukkujen poistamiseksi tai ainakin pienentämiseksi on syntynyt tämä kahden vuoden sääntö.</p><p>Joku voi tähän todeta, että verovähennyskelpoisen luovutustappion puuttuminen on luonteva vastine sille, että myös luovutusvoiton verotettavuus häviää. Näissä on kuitenkin se ero, että luovutustappion syntyminen ei aiheuttaisi samanlaisia haitallisia insentiivejä: ei luovutustappion verovähennyskelpoisuus olisi minkäänlainen hidaste muuttamiselle, ja on vaikea nähdä, miten se erityisesti kannustaisi minkäänlaiseen kikkailuunkaan.&nbsp;</p><p>Kuvitellaanpa jokin jostakin teollisuudenalasta vahvasti riippuvainen paikkakunta, joka joutuu kärsimään teknologisesta, yhteiskunnallisesta tai alueelle tärkeän yrityksen ongelmiin liittyvästä murroksesta, minkä seurauksena alueelle muuttaneen asunnon arvo putoaisi huomattavasti. Jos muutos tapahtuu erityisen äkillisesti voi yhtäkkiä olla hyvä asia, jos asunnon ostamisesta onkin alle kaksi vuotta, sillä se voisi pehmentää huomattavasti henkilökohtaiselle taloudelle syntyvää vahinkoa. Joissain tilanteissa asunnon omistaja voisi tuhansien eurojen verosäästön takia jopa ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin välttääkseen kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisen toteutumisen - eli välttääkseen sitä, mitä tyypillisesti pidetään tavoiteltavana määränpäänä.&nbsp;</p><p>Kaiken kaikkiaan on omituista, että asunnonomistajaa tällaisessa tilanteessa käytännössä rangaistaan yhtäjaksoisesta asumisesta omassa asunnossa.&nbsp;Jos kahden vuoden asumissäännöllä ei olisi sen varjopuolta, tuon kahden vuoden ajanjakson ylittymisestä ei olisi tällaisessa tilanteessa haittaa asunnon omistajalle, ja laki toimisi siten reilummin ilman, että kyseessä olisi minkään perusteettoman edun antamisesta, hyväntekeväisyydestä tai valtion kannalta fiskaalisesti kovin merkittävästä tekijästä. Voi myös kysyä tarvitaanko koko kahden vuoden sääntöä.&nbsp;Jos käyttöön otettaisiin esim.&nbsp;<a href="http://valmismaa.blogspot.fi/2012/03/arvonnousuverosta-korvaaja.html">arvonnousuvero</a>, joka kutistaisi muuttamisesta aiheutuvan transaktiokustannuksen sen verran pieneksi, ei kahden vuoden säännölle olisi enää tarvetta, ja samalla voisi luopua myös varainsiirtoverosta. Tällöin luovutuksesta syntyisi aina joko verotettavaa voittoa tai vähennettävää tappiota, mikä tasattaisiin suhteessa jo mahdollisesti maksettuihin arvonnousuveroihin.</p><p>Kahden vuoden säännön omistajaa hyödyttävä puoli on nykyisellään yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä tekijä, eikä sitä voisi sen toisinaan aiheuttamista omituisista ja haitallisistakin insentiiveistä huolimatta poistaa ilman, että poiston aiheuttama asuntoonlukittumisvaikutus ehkäistäisiin jollain muulla keinolla, kuten vaikka edellä mainitulla arvonnousuverolla.&nbsp;</p><p>Kahden vuoden säännön omistajalle haitallinen puoli on tässäkin mielessä sen hyötypuolen vastakohta: se on yhteiskunnallisesti vähäpätöinen asia, mutta toisaalta myös tekijä, jonka voisi jokseenkin huoletta poistaa ilman, että sitä korvattaisiin millään uusilla arvonnousuveron kaltaisilla lakipykälillä. Ilman korvaavia pykäliä se toki alentaisi hieman verotuloja, mutta luultavasti varsin marginaalisesti. Suuremmaksi haitaksi voisi itse asiassa muodostua tappiolaskelmien hyväksymisen vaatima byrokratia, mikä voisi potentiaalisesti olla suurempikin syy olla poistamatta tätä asunnon omistajalle haitallista puolta säännöstä. Toisaalta kyse ei olisi varsinaisesti täysin uudesta byrokratiasta: kyllä verottajalle tulee varmasti paljon myös luovutusvoiton vuoksi verotettavia tapauksia asunnoista, joissa omistaja ei ole itse asunut vaadittavia kahta vuotta.&nbsp;Säännön muuttaminen voisi lieventää yksittäisten ihmisten taloudellisia menetyksiä, pienentäisi asunnon omistamiseen liittyviä riskejä, poistaisi omituisen järjenvastaisen tavan rankaista yhtäjaksoisesta asumisesta, sekä tekisi laista yleisesti ottaen reilumman.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Asunnon myynnistä saatava luovutusvoitto on verotonta, kunhan myyjä on asunut asunnossaan yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Tämä on asunnonomistajien keskuudessa hyvin laajalti tiedetty sääntö. Harva taitaa kuitenkaan kiinnittää huomiota saman säännön varjopuoleen, minkä seurauksena kahden vuoden asumisaikakriteerin täyttymisestä voikin olla asunnon myyjälle pelkkää haittaa.

Mikä se säännön varjopuoli sitten on? Jos asunnon arvo onkin laskenut tai asunto on muuten remontointikustannusten, varainsiirtoveron ja/tai välityspalkkioiden seurauksena tuottanut tappiota, verolainsäädännön mukaan tällöin kahden vuoden sääntö toimii asunnon omistajaa vastaan. Siinä missä omistajan itse alle kaksi vuotta yhtäjaksoisesti asuttamasta asunnosta syntyneestä tappiosta saa verotuksessa hyödynnettävissä olevia luovutustappioita, kahden vuoden asumisen jälkeen tätä luovutustappiota ei enää saakaan.

Miksi näin on? Syy kahden vuoden asumissäännön olemassaololle myyntivoiton verottomuuden osaltahan on sinänsä melko selvä. Jos asunnon myymisestä mahdollisesti syntyvästä luovutusvoitosta joutuisi maksamaan asunnosta toiseen muutettaessa veroa samaan tapaan kuin muista esim. pörssiosakkeista saatavista luovutusvoitoista, se voisi pahimmillaan muodostaa niin järjettömän suuren asunnon myymisestä syntyvän kustannuksen, että se saisi asunnon omistajan luopumaan kokonaan muuttoaikeista. Vai miltä kuulostaisi se, jos asunnon arvon noustua nimellisesti 300 000 eurosta 400 000 euroon, ja asunnon myymisestä saadusta 100 000 euron luovutusvoitosta pitäisi maksaa 32 800 euroa veroja? Kun tähän päälle vielä lisätään uudesta asunnosta maksettava n. 10 000 euron (tai omakotitalon tapauksessa n. 20 000 euron) varainsiirtovero ja muutosta syntyvä kustannus siten nousisi ehkä jopa yli 50 000 euroon, niin vieläkö muutto kuulostaisi houkuttelevalta? Koska sijoitustarkoitukseen hankituista asunnoista saatavia voittoja valtio kuitenkin haluaa verottaa, tällaisten asuntoloukkujen poistamiseksi tai ainakin pienentämiseksi on syntynyt tämä kahden vuoden sääntö.

Joku voi tähän todeta, että verovähennyskelpoisen luovutustappion puuttuminen on luonteva vastine sille, että myös luovutusvoiton verotettavuus häviää. Näissä on kuitenkin se ero, että luovutustappion syntyminen ei aiheuttaisi samanlaisia haitallisia insentiivejä: ei luovutustappion verovähennyskelpoisuus olisi minkäänlainen hidaste muuttamiselle, ja on vaikea nähdä, miten se erityisesti kannustaisi minkäänlaiseen kikkailuunkaan. 

Kuvitellaanpa jokin jostakin teollisuudenalasta vahvasti riippuvainen paikkakunta, joka joutuu kärsimään teknologisesta, yhteiskunnallisesta tai alueelle tärkeän yrityksen ongelmiin liittyvästä murroksesta, minkä seurauksena alueelle muuttaneen asunnon arvo putoaisi huomattavasti. Jos muutos tapahtuu erityisen äkillisesti voi yhtäkkiä olla hyvä asia, jos asunnon ostamisesta onkin alle kaksi vuotta, sillä se voisi pehmentää huomattavasti henkilökohtaiselle taloudelle syntyvää vahinkoa. Joissain tilanteissa asunnon omistaja voisi tuhansien eurojen verosäästön takia jopa ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin välttääkseen kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisen toteutumisen - eli välttääkseen sitä, mitä tyypillisesti pidetään tavoiteltavana määränpäänä. 

Kaiken kaikkiaan on omituista, että asunnonomistajaa tällaisessa tilanteessa käytännössä rangaistaan yhtäjaksoisesta asumisesta omassa asunnossa. Jos kahden vuoden asumissäännöllä ei olisi sen varjopuolta, tuon kahden vuoden ajanjakson ylittymisestä ei olisi tällaisessa tilanteessa haittaa asunnon omistajalle, ja laki toimisi siten reilummin ilman, että kyseessä olisi minkään perusteettoman edun antamisesta, hyväntekeväisyydestä tai valtion kannalta fiskaalisesti kovin merkittävästä tekijästä. Voi myös kysyä tarvitaanko koko kahden vuoden sääntöä. Jos käyttöön otettaisiin esim. arvonnousuvero, joka kutistaisi muuttamisesta aiheutuvan transaktiokustannuksen sen verran pieneksi, ei kahden vuoden säännölle olisi enää tarvetta, ja samalla voisi luopua myös varainsiirtoverosta. Tällöin luovutuksesta syntyisi aina joko verotettavaa voittoa tai vähennettävää tappiota, mikä tasattaisiin suhteessa jo mahdollisesti maksettuihin arvonnousuveroihin.

Kahden vuoden säännön omistajaa hyödyttävä puoli on nykyisellään yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä tekijä, eikä sitä voisi sen toisinaan aiheuttamista omituisista ja haitallisistakin insentiiveistä huolimatta poistaa ilman, että poiston aiheuttama asuntoonlukittumisvaikutus ehkäistäisiin jollain muulla keinolla, kuten vaikka edellä mainitulla arvonnousuverolla. 

Kahden vuoden säännön omistajalle haitallinen puoli on tässäkin mielessä sen hyötypuolen vastakohta: se on yhteiskunnallisesti vähäpätöinen asia, mutta toisaalta myös tekijä, jonka voisi jokseenkin huoletta poistaa ilman, että sitä korvattaisiin millään uusilla arvonnousuveron kaltaisilla lakipykälillä. Ilman korvaavia pykäliä se toki alentaisi hieman verotuloja, mutta luultavasti varsin marginaalisesti. Suuremmaksi haitaksi voisi itse asiassa muodostua tappiolaskelmien hyväksymisen vaatima byrokratia, mikä voisi potentiaalisesti olla suurempikin syy olla poistamatta tätä asunnon omistajalle haitallista puolta säännöstä. Toisaalta kyse ei olisi varsinaisesti täysin uudesta byrokratiasta: kyllä verottajalle tulee varmasti paljon myös luovutusvoiton vuoksi verotettavia tapauksia asunnoista, joissa omistaja ei ole itse asunut vaadittavia kahta vuotta. Säännön muuttaminen voisi lieventää yksittäisten ihmisten taloudellisia menetyksiä, pienentäisi asunnon omistamiseen liittyviä riskejä, poistaisi omituisen järjenvastaisen tavan rankaista yhtäjaksoisesta asumisesta, sekä tekisi laista yleisesti ottaen reilumman. 

]]>
2 http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243454-kahden-vuoden-asuminen-voi-koitua-asunnonomistajalle-haitaksi#comments Asuminen Luovutustappio Pääomaverotus Tue, 26 Sep 2017 05:14:49 +0000 Johannes Hidén http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243454-kahden-vuoden-asuminen-voi-koitua-asunnonomistajalle-haitaksi
Pääomaverotus ja EK:n ylläpitämät katteettomat uhkakuvat http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242805-paaomaverotus-ja-ekn-yllapitamat-katteettomat-uhkakuvat <p>Suomessa on jostain syystä onnistuttu pitämään yllä mielikuvaa yritysten ja pääoman verotuksen korkeasta tasosta vaikkei tämä ole pitkään aikaan pitänyt paikkaansa. Lisäksi on tehokkaasti luotu uhkakuva siitä, että niihin tehdyt korotukset ajaisivat Suomen perikatoon ja ulkomaiset investoinnit häviäisivät. Suurimpana rummuttajana näille ovat EK sekä sitä sitten tahdissa komppaavat Kokoomus ja Keskustan Sipilä-siipi. Kumpi noista on kitaristi ja kumpi basisti olkoon kunkin päätettävissä - Siniset vaikuttaa lähinnä bändin roudarilta.</p><p>Tarkastellaampa hetki nykytilaa ja jatkuvasti hoettuja väittämiä. Pääomaverotuksen osalta viittaan VATT:n tutkimusjohtajan tutkimukseen, josta uutisoitiin mm <a href="https://www.taloustaito.fi/Sijoitukset/Osakkeet/VATT-Suomi-on-keskikastia-porssiosakkeiden-osinkojen-verotuksessa/">Taloustieto-lehdessä</a>. Kyseisessä tutkimuksessa vertailtiin osinkoverotusta sekä ns voitonjaon kokonaisveroastetta, jossa tarkastellaan sekä yhtiön että omistajan veroja. Kyseisessä vertailussa mukana olivat Suomen lisäksi Pohjoismaat, EU:n suurimmat jäsenmaat sekä kolme suurta OECD:n jäsentä USA, Japani ja Kanada.</p><p><strong>Väite 1: Osinkoverotus on Suomessa jo nyt korkea</strong></p><p>Ei ole - kyseisen selvityksen mukaan&nbsp;Suomi on pörssiosakkeiden osinkojen verotuksessa kansainvälistä keskitasoa tai jopa sen kevyemmällä puolella.</p><p><strong>Väite 2: Niin mutta jos&nbsp;</strong><strong>lasketaan mukaan yhteisövero, niin kokonaisveroaste on kansainvälisesti todella korkea</strong></p><p>Ei ole - kyseisen selvityksen mukaan voitonjaon kokonaisveroasteen vertailussa Suomen verotus oli kolmanneksi kevein. Kevein verotus oli edelleen Virolla ja toiseksi kevyin Puolalla. Eli tilanne muuttuu vertailussa aivan toiseen suuntaan kuin väitetään.</p><p><strong>Väite 3: Suomen yhteisövero on korkea</strong></p><p>Ei ole - 20%:n yhteisöverolla Suomi on reilusti EU-maiden keskiarvon alapuolella. EU-maiden keskiarvo vuonna 2016 oli 22,10%. EU:n ulkopuolelta esimerkiksi USA:n yhteisövero on 35%, joka on OECD-maiden korkein.</p><p><strong>Väite 4: Jos osinkoverotusta kiristetään, ulkomainen pääoma häviää Suomesta</strong></p><p>Ei häviä. Viimeistään hallintarekisteriväännöissä luulisi tulleen selväksi, että Suomeen verovelvollinen maksaa osingoistaan verot Suomeen myös silloin kun ne on saatu ulkomailta. Sama toimii kääntäen eli esimerkiksi muussa EU-maassa verovelvollinen maksaa veronsa tuohon maahan. Tällöin ulkomaisiin sijoittajiin osinkoveron suuruus Suomessa ei käytännössä vaikuta mitenkään.</p><p><strong>Väite 5: Suomeen saadaan huonosti ulkomaisia investointeja, ne vähätkin voi loppua</strong></p><p>Ei vaikuta siltä -&nbsp;<a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-pohjoismaiden-suosituin-suorien-ulkomaisten-investointien-kohdemaa-kasvua-viime-vuonna-perati-27-6661309">Talouselämä-lehti kertoi heinäkuussa</a>: &quot;Suomi on edelleen Pohjoismaiden suosituin suorien ulkomaisten investointien kohdemaa, käy ilmi&nbsp;<strong>EY</strong>:n European Investment Monitorista. Positiivinen kehitys on jatkunut jo viisi perättäistä vuotta. Pohjoismaisesta EY Nordic Attractiveness -raportista ilmenee, että Suomi lukeutui viime vuonna Euroopan suurimpien kasvajien joukkoon, sijalle 7. Suorat ulkomaiset investoinnit lisääntyivät Suomessa 27 prosentilla edellisvuoden 105 projektista 133 projektiin.&quot;</p><p><strong>Ketä mielikuvien ylläpitäminen palvelee?</strong></p><p>Uhkakuvien ylläpito palvelee erityisesti suuryritysten ja pääoman tarpeita. EK niiden merkittävimpänä edustajana lobbaa todella tehokkaasti - heidän puolellaan olevat tai asioista ymmärtämättömät poliitikot toistelevat samoja uhkakuvia. Sipilän hallitus on ollut lähes täysin EK:n linjoilla, ja itse väitän että tämä hallitus ei ole ollut edes yrittäjien asialla vaan suurten pääomien ja suuryritysten. Erityisesti suhtautuminen yritystukiin eroaa merkittävästi Suomen Yrittäjien ja EK:n välillä.&nbsp;Nykyisellä politiikalla hallitus tukee pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen lähinnä olemassaolevien isojen yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta kasvua sekä vientiä eikä talouden rakenne uudistu riittävästi avoimella kilpailulla.</p><p><strong>Ansiotuloverotuksen taso verrattuna pääomaverotukseen on arvovalinta</strong></p><p>Tänään <a href="http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242774-tarkein-unohtui">Arno Kotron blogissa</a> nostettiin esille ansiotuloverotus ja verrattin sitä pääomaverotukseen. Suomessa pääomaverotus on siis kansainvälisessä vertailussa alhaisella tasolla. Toisaalta ansiotuloverotuksemme on vertailussa aivan toisella suunnalla. Miksi näin?</p><p>Mielestäni tämä on arvovalinta eikä vain noiden uhkakuvien luoma pakkotilanne. Suomessa halutaan näköjään ennemmin korkeat verot työstä ja pääomille taas kevyemmät verot.</p><p>Onko tämä enemmistön tietoinen valinta vai onko siihen nöyrrytty uhkakuvien toteutumisen pelossa?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on jostain syystä onnistuttu pitämään yllä mielikuvaa yritysten ja pääoman verotuksen korkeasta tasosta vaikkei tämä ole pitkään aikaan pitänyt paikkaansa. Lisäksi on tehokkaasti luotu uhkakuva siitä, että niihin tehdyt korotukset ajaisivat Suomen perikatoon ja ulkomaiset investoinnit häviäisivät. Suurimpana rummuttajana näille ovat EK sekä sitä sitten tahdissa komppaavat Kokoomus ja Keskustan Sipilä-siipi. Kumpi noista on kitaristi ja kumpi basisti olkoon kunkin päätettävissä - Siniset vaikuttaa lähinnä bändin roudarilta.

Tarkastellaampa hetki nykytilaa ja jatkuvasti hoettuja väittämiä. Pääomaverotuksen osalta viittaan VATT:n tutkimusjohtajan tutkimukseen, josta uutisoitiin mm Taloustieto-lehdessä. Kyseisessä tutkimuksessa vertailtiin osinkoverotusta sekä ns voitonjaon kokonaisveroastetta, jossa tarkastellaan sekä yhtiön että omistajan veroja. Kyseisessä vertailussa mukana olivat Suomen lisäksi Pohjoismaat, EU:n suurimmat jäsenmaat sekä kolme suurta OECD:n jäsentä USA, Japani ja Kanada.

Väite 1: Osinkoverotus on Suomessa jo nyt korkea

Ei ole - kyseisen selvityksen mukaan Suomi on pörssiosakkeiden osinkojen verotuksessa kansainvälistä keskitasoa tai jopa sen kevyemmällä puolella.

Väite 2: Niin mutta jos lasketaan mukaan yhteisövero, niin kokonaisveroaste on kansainvälisesti todella korkea

Ei ole - kyseisen selvityksen mukaan voitonjaon kokonaisveroasteen vertailussa Suomen verotus oli kolmanneksi kevein. Kevein verotus oli edelleen Virolla ja toiseksi kevyin Puolalla. Eli tilanne muuttuu vertailussa aivan toiseen suuntaan kuin väitetään.

Väite 3: Suomen yhteisövero on korkea

Ei ole - 20%:n yhteisöverolla Suomi on reilusti EU-maiden keskiarvon alapuolella. EU-maiden keskiarvo vuonna 2016 oli 22,10%. EU:n ulkopuolelta esimerkiksi USA:n yhteisövero on 35%, joka on OECD-maiden korkein.

Väite 4: Jos osinkoverotusta kiristetään, ulkomainen pääoma häviää Suomesta

Ei häviä. Viimeistään hallintarekisteriväännöissä luulisi tulleen selväksi, että Suomeen verovelvollinen maksaa osingoistaan verot Suomeen myös silloin kun ne on saatu ulkomailta. Sama toimii kääntäen eli esimerkiksi muussa EU-maassa verovelvollinen maksaa veronsa tuohon maahan. Tällöin ulkomaisiin sijoittajiin osinkoveron suuruus Suomessa ei käytännössä vaikuta mitenkään.

Väite 5: Suomeen saadaan huonosti ulkomaisia investointeja, ne vähätkin voi loppua

Ei vaikuta siltä - Talouselämä-lehti kertoi heinäkuussa: "Suomi on edelleen Pohjoismaiden suosituin suorien ulkomaisten investointien kohdemaa, käy ilmi EY:n European Investment Monitorista. Positiivinen kehitys on jatkunut jo viisi perättäistä vuotta. Pohjoismaisesta EY Nordic Attractiveness -raportista ilmenee, että Suomi lukeutui viime vuonna Euroopan suurimpien kasvajien joukkoon, sijalle 7. Suorat ulkomaiset investoinnit lisääntyivät Suomessa 27 prosentilla edellisvuoden 105 projektista 133 projektiin."

Ketä mielikuvien ylläpitäminen palvelee?

Uhkakuvien ylläpito palvelee erityisesti suuryritysten ja pääoman tarpeita. EK niiden merkittävimpänä edustajana lobbaa todella tehokkaasti - heidän puolellaan olevat tai asioista ymmärtämättömät poliitikot toistelevat samoja uhkakuvia. Sipilän hallitus on ollut lähes täysin EK:n linjoilla, ja itse väitän että tämä hallitus ei ole ollut edes yrittäjien asialla vaan suurten pääomien ja suuryritysten. Erityisesti suhtautuminen yritystukiin eroaa merkittävästi Suomen Yrittäjien ja EK:n välillä. Nykyisellä politiikalla hallitus tukee pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen lähinnä olemassaolevien isojen yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta kasvua sekä vientiä eikä talouden rakenne uudistu riittävästi avoimella kilpailulla.

Ansiotuloverotuksen taso verrattuna pääomaverotukseen on arvovalinta

Tänään Arno Kotron blogissa nostettiin esille ansiotuloverotus ja verrattin sitä pääomaverotukseen. Suomessa pääomaverotus on siis kansainvälisessä vertailussa alhaisella tasolla. Toisaalta ansiotuloverotuksemme on vertailussa aivan toisella suunnalla. Miksi näin?

Mielestäni tämä on arvovalinta eikä vain noiden uhkakuvien luoma pakkotilanne. Suomessa halutaan näköjään ennemmin korkeat verot työstä ja pääomille taas kevyemmät verot.

Onko tämä enemmistön tietoinen valinta vai onko siihen nöyrrytty uhkakuvien toteutumisen pelossa?

 

 

]]>
26 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242805-paaomaverotus-ja-ekn-yllapitamat-katteettomat-uhkakuvat#comments Ansiotulovero Elinkeinoelämän keskusliitto Investoinnit Suomeen Juha Sipilän hallitus Pääomaverotus Wed, 13 Sep 2017 15:54:06 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242805-paaomaverotus-ja-ekn-yllapitamat-katteettomat-uhkakuvat
Perintövero pois, koska? http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221681-perintovero-pois-koska <p>Itse olen jälleen kerran ihmetellyt, että miksi perintöverotusta halutaan keventää (<a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/perintoverotus-jakaa-mielipiteet-vahvasti-oikeudenmukaisuutta-vai-pienta-napertelya/6030906">Maikkarin uutinen</a>). Ilmeisesti oman nilkan jäytäminen on kivaa haluamalla maksaa tavan tallaajana miljoonaperijöiden verot ja EK:n ynnä muiden instanssien propaganda on uponnut. Keskityn myyntikelpoiseen omaisuuteen, en esim leskeksi jääneen asuntohuoliin tai mielikuvitushenkilöihin jotka hoitivat vanhempiensa perheyrityksen kukoistukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen toki ymmärrän, että ärsyttää maksaa veroa jostain mummonmökistä, vaikkei sillä oikeasti olisi käyttöä tai edes jälleenmyyntiarvoa (itseäkin ärsyttäisi).&nbsp; Eniten vastustavissa tuntuu olevan myös näidä joiden kumminkaimojen piti ottaa hirmuiset pankkilainat, että oli varaa periä. Lisäksi eniten perivät tekevät kikkailujaan, jotta veroa menisi mahdollisimman vähän, veronkiertoa vaikka miten -suunnitteluksi väitettäisiinkin. On myöskin se peritty omaisuus jo kertaallen verotettu ja kateusvero ja yhyyhy voi voi.&nbsp; Näiden syiden takia haluttaisiin entisestään alentaa perintöveroa. Veroa, jota saat rahan arvoisesta omaisuudesta, jonka eteen et ole tehnyt mitään.</p><p>&nbsp;</p><p>Minusta on nurinkurista, että mitä vähemmän olet tehnyt rahan eteen, niin sitä vähemmän sitä verotetaan. Lottovoitonkin eteen pitää tehdä sen verran, että ostaa kupongin. Perinnön voit saada ihan vain koska voitit siittiöiden uintikilpailun.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvassa Veronmaksajien keskusliiton laskelmien pohjalta tehty kuva käteen jäävästä osuudesta eri rahasummille, ansiotuloveroihin ei ole laskettu mukaan pakollisia vakuutusmaksuja (koska nehän ovat tavallaan maksua palkolliselle itselleen).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itse olen jälleen kerran ihmetellyt, että miksi perintöverotusta halutaan keventää (Maikkarin uutinen). Ilmeisesti oman nilkan jäytäminen on kivaa haluamalla maksaa tavan tallaajana miljoonaperijöiden verot ja EK:n ynnä muiden instanssien propaganda on uponnut. Keskityn myyntikelpoiseen omaisuuteen, en esim leskeksi jääneen asuntohuoliin tai mielikuvitushenkilöihin jotka hoitivat vanhempiensa perheyrityksen kukoistukseen.

 

Sen toki ymmärrän, että ärsyttää maksaa veroa jostain mummonmökistä, vaikkei sillä oikeasti olisi käyttöä tai edes jälleenmyyntiarvoa (itseäkin ärsyttäisi).  Eniten vastustavissa tuntuu olevan myös näidä joiden kumminkaimojen piti ottaa hirmuiset pankkilainat, että oli varaa periä. Lisäksi eniten perivät tekevät kikkailujaan, jotta veroa menisi mahdollisimman vähän, veronkiertoa vaikka miten -suunnitteluksi väitettäisiinkin. On myöskin se peritty omaisuus jo kertaallen verotettu ja kateusvero ja yhyyhy voi voi.  Näiden syiden takia haluttaisiin entisestään alentaa perintöveroa. Veroa, jota saat rahan arvoisesta omaisuudesta, jonka eteen et ole tehnyt mitään.

 

Minusta on nurinkurista, että mitä vähemmän olet tehnyt rahan eteen, niin sitä vähemmän sitä verotetaan. Lottovoitonkin eteen pitää tehdä sen verran, että ostaa kupongin. Perinnön voit saada ihan vain koska voitit siittiöiden uintikilpailun.

 

Kuvassa Veronmaksajien keskusliiton laskelmien pohjalta tehty kuva käteen jäävästä osuudesta eri rahasummille, ansiotuloveroihin ei ole laskettu mukaan pakollisia vakuutusmaksuja (koska nehän ovat tavallaan maksua palkolliselle itselleen).

]]>
8 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221681-perintovero-pois-koska#comments Ansioverotus Pääomaverotus Perintövero Tue, 23 Aug 2016 13:22:18 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221681-perintovero-pois-koska
Miksi veroja kierretään? http://mirjamiparant.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216239-miksi-veroja-kierretaan <p>Verojen kiertämiseen syyllistyy vuosittain lukuisa määrä kansalaisia, jotka eivät käytä autoa, eivät juo alkoholia, hakevat ruokansa leipäjonoista, eivätkä omista muuta kuin muovikassin, johon kauppojen ylijäämäruuan hakevat. Niin, jos kiireiltään ehtivät.&nbsp;</p><p>Kyllähän tuota rikollisjoukkoa olisi korkea aika jäljittää. Jättävät veronsa maksamatta ja hyötyvät kuitenkin yhteiskunnan veronmaksajien rahoilla tuotetuista hyvinvointipalveluista. Kuten ruuasta, asumisesta, maksuttomista kirjastopalveluista. Lukevat vielä, todennäköisesti vastapropagandaa.</p><p>Kärjistetysti, näinhän asian laita on.</p><p>He, jotka maksavat veronsa, maksavat myös siivelläkulkijat.&nbsp;</p><p>Nyt, vapun aatonaatonaattona, alkoholiveronmaksajien joukot täyttivät parkkipaikat ja sivuluisutkin.</p><p>Käsittämättömän valtava piikki Alkon kuohuviini -vappuilonsa maksajista löytyy.</p><p>Lähes puolimiljoonaa myytyä kuoharia yhtä päivää varten. Veroja kertyy valtion kassaan, mutta, mutta - mahtavatko sinne edes ehtiä, kun jo Terrafame (ent. Talvivaara) imaisee enemmän kuin janoisen virtahevon juoksutusmaha.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Verojen kiertämiseen syyllistyy vuosittain lukuisa määrä kansalaisia, jotka eivät käytä autoa, eivät juo alkoholia, hakevat ruokansa leipäjonoista, eivätkä omista muuta kuin muovikassin, johon kauppojen ylijäämäruuan hakevat. Niin, jos kiireiltään ehtivät. 

Kyllähän tuota rikollisjoukkoa olisi korkea aika jäljittää. Jättävät veronsa maksamatta ja hyötyvät kuitenkin yhteiskunnan veronmaksajien rahoilla tuotetuista hyvinvointipalveluista. Kuten ruuasta, asumisesta, maksuttomista kirjastopalveluista. Lukevat vielä, todennäköisesti vastapropagandaa.

Kärjistetysti, näinhän asian laita on.

He, jotka maksavat veronsa, maksavat myös siivelläkulkijat. 

Nyt, vapun aatonaatonaattona, alkoholiveronmaksajien joukot täyttivät parkkipaikat ja sivuluisutkin.

Käsittämättömän valtava piikki Alkon kuohuviini -vappuilonsa maksajista löytyy.

Lähes puolimiljoonaa myytyä kuoharia yhtä päivää varten. Veroja kertyy valtion kassaan, mutta, mutta - mahtavatko sinne edes ehtiä, kun jo Terrafame (ent. Talvivaara) imaisee enemmän kuin janoisen virtahevon juoksutusmaha.

 

 

 

 

 

]]>
10 http://mirjamiparant.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216239-miksi-veroja-kierretaan#comments Ajoneuvoverotus Alkoholiverotus Elintarvikeverotus (alv) Jne. Pääomaverotus Fri, 29 Apr 2016 17:08:41 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216239-miksi-veroja-kierretaan
Kaksinkertaista omaisuutesi vaivattomasti perustulolla http://deneidez.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214706-kaksinkertaista-omaisuutesi-vaivattomasti-perustulolla <p>Kaikkihan tiedämme, että verokikkailu yleensä lisääntyy sitä mukaa kuin omaisuus kasvaa. Perustulo ja verohimmelimme antaisi oivan tilaisuuden kikkailla veroilla siten, että jo kohtuu pienellä omaisuudella voi tehdä rahaa valtion kustannuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Lyhennetty versio ilman matikkaa:</p><p>Uudelleen sijoitavilla ETF:llä kikkailemalla voidaan saada jo 171 429&euro; omaisuudella 11 334.9&euro; tuotto tekemällä mitään ja maksattamalla osan tuotoista veronmaksajilla samalla kun sijoittaja itse maksaa 0&euro; veroa. Samalla summalla perinteisesti osakkeisiin sijoittamalla päästään plus miinus nolla -tilanteeseen.</p><p>ETF:n kanssa omaisuuden kasvun vuoksi korkoa korolle -efekti nostaa omaisuuden arvon alle kymmenessä vuodessa kaksinkertaiseksi.</p><p>Vielä suuremmilla summilla päästään ETF:n kanssa suurempiin tuottoihin ja vero pysyy edelleen nollassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Laskuineen päivineen:</p><p>Esim. uudelleen sijoittavalla etf:llä voi kääriä sievoiset summat tekemättä mitään ja saamalla perustulosta osan tuotoista. Uudelleen sijoittava etf toimii lyhkäisyydessään seuraavanlaisesti.</p><p>1. Sijoittaja ostaa palveluntarjoajalta uudelleen sijoittavia etf:ä.</p><p>2. Palveluntarjoaja ostaa osakkeita sijoitetulla rahasummalla.</p><p>3a. Osakkeiden arvonnousu nostaa niiden arvoa, sekä tietenkin etf:n arvoa.</p><p>3b. Osakkeiden osingot palveluntarjoaja laittaa suoraan uusiin osakkeisiin, joka nostaa sijoittajan ostamien etf:n arvoa. Tässä välissä siis pääomaveroja ei makseta. Kaikki tuotto menee puhtaana etf:n arvonnousuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten tuolla sitten tehdään rahaa perustulon kanssa? Katsellaan ensin miten se menee perinteisessä pelkkiin osakkeisiin sijoittamisessa.</p><p>Oletetaan, että...</p><p>- Bruttotuotto on 10%</p><p>- Pääomaverot keskimäärin 30%</p><p>- Kuukausittaiset kulut 1000&euro;</p><p>&nbsp;</p><p>Tuolloin siis täytyy omistaa seuraavanlainen summa, jotta kuukausittaiset tulot ovat kuukausittaiset menot ja josta saadaan seuraavanlaiset verot.</p><p>- Omaisuus: 171 429&euro;</p><p>- Verot: 5 142.87&euro;</p><p>[ ((x*0.10)*(0.70))=1000*12, josta saadaan omaisuudeksi x = 171429 ja veroiksi</p><p>(171429*0.10)*0.30 = 5142.87 ]</p><p>&nbsp;</p><p>Jos oletetaan, että ETF:n tapauksessa muut parametrit ovat samat voidaan laskea lisäys samankokoiseen omaisuuteen, joka on seuraavanlainen.</p><p>- Omaisuuden lisäys: 11 334.9&euro;</p><p>- Verot: 0&euro;</p><p>&nbsp;</p><p>[ ((171429-(12000-560*12))*1.10)-171429 = 11334.9, jossa&nbsp;(12000-560*12) tarkoittaa vuosittaisia kustannuksia, jotka osittain maksetaan perustulolla ja osittain jemmassa olevalla rahalla, joka vähennetään omaisuudesta ]</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikkihan tiedämme, että verokikkailu yleensä lisääntyy sitä mukaa kuin omaisuus kasvaa. Perustulo ja verohimmelimme antaisi oivan tilaisuuden kikkailla veroilla siten, että jo kohtuu pienellä omaisuudella voi tehdä rahaa valtion kustannuksella.

 

Lyhennetty versio ilman matikkaa:

Uudelleen sijoitavilla ETF:llä kikkailemalla voidaan saada jo 171 429€ omaisuudella 11 334.9€ tuotto tekemällä mitään ja maksattamalla osan tuotoista veronmaksajilla samalla kun sijoittaja itse maksaa 0€ veroa. Samalla summalla perinteisesti osakkeisiin sijoittamalla päästään plus miinus nolla -tilanteeseen.

ETF:n kanssa omaisuuden kasvun vuoksi korkoa korolle -efekti nostaa omaisuuden arvon alle kymmenessä vuodessa kaksinkertaiseksi.

Vielä suuremmilla summilla päästään ETF:n kanssa suurempiin tuottoihin ja vero pysyy edelleen nollassa.

 

Laskuineen päivineen:

Esim. uudelleen sijoittavalla etf:llä voi kääriä sievoiset summat tekemättä mitään ja saamalla perustulosta osan tuotoista. Uudelleen sijoittava etf toimii lyhkäisyydessään seuraavanlaisesti.

1. Sijoittaja ostaa palveluntarjoajalta uudelleen sijoittavia etf:ä.

2. Palveluntarjoaja ostaa osakkeita sijoitetulla rahasummalla.

3a. Osakkeiden arvonnousu nostaa niiden arvoa, sekä tietenkin etf:n arvoa.

3b. Osakkeiden osingot palveluntarjoaja laittaa suoraan uusiin osakkeisiin, joka nostaa sijoittajan ostamien etf:n arvoa. Tässä välissä siis pääomaveroja ei makseta. Kaikki tuotto menee puhtaana etf:n arvonnousuun.

 

Miten tuolla sitten tehdään rahaa perustulon kanssa? Katsellaan ensin miten se menee perinteisessä pelkkiin osakkeisiin sijoittamisessa.

Oletetaan, että...

- Bruttotuotto on 10%

- Pääomaverot keskimäärin 30%

- Kuukausittaiset kulut 1000€

 

Tuolloin siis täytyy omistaa seuraavanlainen summa, jotta kuukausittaiset tulot ovat kuukausittaiset menot ja josta saadaan seuraavanlaiset verot.

- Omaisuus: 171 429€

- Verot: 5 142.87€

[ ((x*0.10)*(0.70))=1000*12, josta saadaan omaisuudeksi x = 171429 ja veroiksi

(171429*0.10)*0.30 = 5142.87 ]

 

Jos oletetaan, että ETF:n tapauksessa muut parametrit ovat samat voidaan laskea lisäys samankokoiseen omaisuuteen, joka on seuraavanlainen.

- Omaisuuden lisäys: 11 334.9€

- Verot: 0€

 

[ ((171429-(12000-560*12))*1.10)-171429 = 11334.9, jossa (12000-560*12) tarkoittaa vuosittaisia kustannuksia, jotka osittain maksetaan perustulolla ja osittain jemmassa olevalla rahalla, joka vähennetään omaisuudesta ]

]]>
4 http://deneidez.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214706-kaksinkertaista-omaisuutesi-vaivattomasti-perustulolla#comments Pääomaverotus Perustulo Typeryys Sat, 02 Apr 2016 07:55:08 +0000 Petri Pakarinen http://deneidez.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214706-kaksinkertaista-omaisuutesi-vaivattomasti-perustulolla
Loppu eläkeläisten kurittamiselle http://jpvaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204365-loppu-elakelaisten-kurittamiselle <p>&nbsp;</p> <p><strong>Ensiksi&nbsp; kysymys Vanhuspalvelulaista ja laitosten henkilöstömitoituksesta</strong></p> <p>Ensinnäkin on tärkeää muistaa, että eduskunta päätti vanhuspalvelulain hyväksymisen yhteydessä, että lakiin lisätään minimivaatimus laitosten ja tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta, jos vuoden 2014 loppuun mennessä ei päästä vähintään 0,5 hoitajaan vanhusta kohti.</p> <p>Tavoitteeseen ei ole kaikkialla päästy, joten eduskunnan tahdon mukaisesti mitoitusvaatimus on nyt lisättävä lakiin. Säädöksen saaminen lakiin on nyt osoittautunut entistäkin tärkeämmäksi: kun laissa ei ole minimivaatimusta, hallitusohjelmaan on voitu kirjata tavoitteita, jotka huonontaisivat nykyistäkin kehnoa tilannetta. Hallitusohjelman mukaan 0,4 hoitajaa vanhusta kohti olisi riittävä. Lisäksi hoitohenkilökuntaan voitaisiin laskea oppisopimuskoulutettavat, sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat ja muut ilman sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista koulutusta olevat henkilöt.</p> <p>Vaadin ministeriötä&nbsp; valmistelemaan&nbsp; kiireellisesti vanhuspalvelulakiin sellaisen muutoksen, jossa hoitohenkilöstön minimivaatimuksena on 0,8 hoitajaa vanhusta kohti vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Toiseksi Eläkeläisten asumistuki</strong></p> <p>Hallitusohjelmaan on kirjattu eläkeläisten asumistuen muuttaminen yleisen asumistuen mukaiseksi. Tämä merkitsee suuruusluokaltaan 100 euron vähennystä useimpien eläkeläisen kuukausittain saamaan tukeen. Leikkaus on sietämättömän suuri, koska asumistukea saavat nimenomaan pienituloiset eläkeläiset. Heille 100 euron kuukausittainen vähennys käytettävissä oleviin rahoihin merkitsee pahimmillaan asunnosta pois muuttamista ja sosiaalitoimen asiakkaaksi siirtymistä.</p> <p>Vaadin, että ministeriö tarkistaa Kelan laskelmat ja ottaa huomioon leikkauksista muualle syntyvät kustannukset sekä leikkauksista seuraavat inhimilliset kärsimykset ja päättää säilyttää eläkeläisten asumistukijärjestelmän entisellään.</p> <p>Rahaa tässä esitettyihin&nbsp; vaatimuksiin saadaan verottamalla pääomia vaikka keski-eurooppalaiseen malliin, jolloin&nbsp; julkisella sektorilla saataisiin yhden Sipilän hallituksen esittämän kokonaisleikkausmäärän&nbsp; eli 5,5 miljardia euron verran ja eläkeläisten perusturvan leikkaaminen voitaisiin lopettaa</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ensiksi  kysymys Vanhuspalvelulaista ja laitosten henkilöstömitoituksesta

Ensinnäkin on tärkeää muistaa, että eduskunta päätti vanhuspalvelulain hyväksymisen yhteydessä, että lakiin lisätään minimivaatimus laitosten ja tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta, jos vuoden 2014 loppuun mennessä ei päästä vähintään 0,5 hoitajaan vanhusta kohti.

Tavoitteeseen ei ole kaikkialla päästy, joten eduskunnan tahdon mukaisesti mitoitusvaatimus on nyt lisättävä lakiin. Säädöksen saaminen lakiin on nyt osoittautunut entistäkin tärkeämmäksi: kun laissa ei ole minimivaatimusta, hallitusohjelmaan on voitu kirjata tavoitteita, jotka huonontaisivat nykyistäkin kehnoa tilannetta. Hallitusohjelman mukaan 0,4 hoitajaa vanhusta kohti olisi riittävä. Lisäksi hoitohenkilökuntaan voitaisiin laskea oppisopimuskoulutettavat, sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat ja muut ilman sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista koulutusta olevat henkilöt.

Vaadin ministeriötä  valmistelemaan  kiireellisesti vanhuspalvelulakiin sellaisen muutoksen, jossa hoitohenkilöstön minimivaatimuksena on 0,8 hoitajaa vanhusta kohti vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa.

 

Toiseksi Eläkeläisten asumistuki

Hallitusohjelmaan on kirjattu eläkeläisten asumistuen muuttaminen yleisen asumistuen mukaiseksi. Tämä merkitsee suuruusluokaltaan 100 euron vähennystä useimpien eläkeläisen kuukausittain saamaan tukeen. Leikkaus on sietämättömän suuri, koska asumistukea saavat nimenomaan pienituloiset eläkeläiset. Heille 100 euron kuukausittainen vähennys käytettävissä oleviin rahoihin merkitsee pahimmillaan asunnosta pois muuttamista ja sosiaalitoimen asiakkaaksi siirtymistä.

Vaadin, että ministeriö tarkistaa Kelan laskelmat ja ottaa huomioon leikkauksista muualle syntyvät kustannukset sekä leikkauksista seuraavat inhimilliset kärsimykset ja päättää säilyttää eläkeläisten asumistukijärjestelmän entisellään.

Rahaa tässä esitettyihin  vaatimuksiin saadaan verottamalla pääomia vaikka keski-eurooppalaiseen malliin, jolloin  julkisella sektorilla saataisiin yhden Sipilän hallituksen esittämän kokonaisleikkausmäärän  eli 5,5 miljardia euron verran ja eläkeläisten perusturvan leikkaaminen voitaisiin lopettaa

 

]]>
0 http://jpvaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204365-loppu-elakelaisten-kurittamiselle#comments Asumistuki Hoitajamitoitus Pääomaverotus Thu, 08 Oct 2015 08:54:35 +0000 Juha-Pekka Väisänen http://jpvaisanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204365-loppu-elakelaisten-kurittamiselle
Miksi vastustaa veroparatiiseja, suurpääomia ja rikkainta prosenttia? http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199086-miksi-vastustaa-veroparatiiseja-paaomaa-ja-rikkainta-prosenttia <p>Ihan perusjuttuja. Rahavirtaa kuuluu verottaa siitä maasta, mistä tuotto on peräisin. Kotimaassa tienattuja rahoja ei ole oikein viedä piiloon verottajalta ulkomaille vain siksi, etteivät muut hyötyisi eliitin menestyksestä. Nämä ajatukset saattavat tuntua kovin lennokkailta ja idealistisilta, koska meillä ei pienessä Suomessa ole valtaa mammonapaon estämiseksi ja maailman muuttamiseksi. Asialle on kuitenkin tehtävä jotain.</p> <p>Median julkaistua johtajien palkkoja pölhöpopulistit innostuivat. &rdquo;Rikkaille raippavero!&rdquo; huudettiin kuorossa gallupmenestyksen toivossa. Mielestäni jäähyväisvero maastamuuttajille oli mielenkiintoinen idea, koska rikkaat ovat saaneet kiinni kansallisvaltioiden verokarhujen killuttimista voidessaan vapaasti muuttaa ja siirrellä omaisuuttaan veroja karkuun. Veropakolaisuudelle on tehtävä jotakin. Nämä ihmiset eivät lainkaan kunnioita kotimaataan ja sen ihmisiä, jotka mahdollistivat menestyksen.</p> <p>Vasemmisto puhui hienosti ja älykkäästi vaalien alla veroparatiisien kitkennästä, koska vasemmisto kertoo rehellisesti tosiasiallisista globalisaation ja uusliberalismin hirveyksistä. Uskon, että oikeallakin tiedostetaan ongelmat, mutta niistä puhuminen heikentäisi toiminnan rahoituspohjaa oleellisesti. Pidin suunnattomasti uutisesta, jossa eduskunnasta tippunut vasemmistoliittolainen kansanedustaja kommentoi, kuinka oikeasti ihmisten asioita ajavien on mystisestä syystä vaikeampi työllistyä putoamisen jälkeen, kuin pääoman puolella olevien (vaikka vasemmistolaiset olisivat yhtä hyvin koulutettuja ja kokeneita). Miksi kansa ei herää tähän ällöttävään maan tapaan, jota myös lahjonnaksi kutsutaan? Poliittinen apatiako? Kaksi sanaa. <strong>Rakenteellinen korruptio</strong>.</p> <p><strong><u>Progressiivinen verotus</u></strong></p> <p>Olen vuosien ajan miettinyt, että miksei pääomatuloverotuksen progressiota ole kovennettu vastaamaan palkkatyötä tai miksei siitä ole edes puhuttu. Onko oikein, että satumaisen rikkaat voivat elellä pelkillä osinkotuloilla tekemättä mitään vain siksi, että heillä on ollut syntymästään asti käytössään suuria pääomia tai jos he ovat lypsäneet monikansallisista yhtiöistä rahaa veroparatiisien avulla? Kolme sanaa.&nbsp;<strong>Pääomakeskittymät hallitsevat meitä.</strong></p> <p>Kannatan Pikettyläistä omaisuuserojen tasaamista progressiivisten verojen avulla. Kaiken tulon on oltava progressiivisesti verotettua, jotta kellekkään ei kertyisi kohtuuttomasti valtaa omaisuuden muodossa. Perintöä on verotettava kovalla progressiolla, koska perinnöt kasaantuvat sukupolvien saatossa, niin hyvässä kuin pahassa. Perintökeskustelussa on tuntunut siltä, että ihmiset ajavat vain omaa etuaan. Ne jotka ovat saamassa paljon perintöä ajavat luonnollisesti perintöveron poistoa ja silloin on taikasanan &rdquo;kateus&rdquo; käyttö herkässä. Rikas ei voi perustella perintöverottomuutta epäitsekkäästi, mutta köyhä voi perustella sen yhteishyvällä ja oikeudenmukaisuudella. <strong>J</strong><strong>os valtio on mahdollistanut yritysjohtajalle leveän elämän ja tuhatkertaisen palkan vertaisiinsakin nähden, niin silloin yritysjohtaja on menestyksensä velkaa hänet kasvattaneelle järjestelmälle.</strong> Mitään emme kuollessamme saa mukaan, joten valtion toteuttaessa tehtäväänsä mahdollistaessansa mahdollisimman monelle yksilölle hyvän elämän ja tämä &rdquo;velka&rdquo; tulee maksaa kiitollisena takaisin. Vain yksi miljoonasta &rdquo;oman onnensa sepästä&rdquo; onnistuisi menestymään ilman valtiota. Väkivaltamonopolia ei kannattaisi vähätellä.</p> <p><u><strong>Paha pääoma</strong></u></p> <p>En tarvitse foliohattua väittääkseni, että <strong>elämme maailmassa, jossa vallasta taistelevat ihmiset, ympäristö ja pääoma</strong>. Tällä hetkellä pääoma on voitolla. Rikkaimman prosentin hirviöt eivät ole enää ihmisten taikka ympäristön, vaan pääomien puolella. En ole marxilainen. Olen vain huolissani, koska pääoma ei välitä tippaakaan ihmisistä, eikä planeetastamme. Voisin kuvitella pitäväni kapitalismista, jos se ajaisi yleviä ja kunnianhimoisia projekteja ihmisrodun kehittämiseksi, kuten avaruuden valloitusta taikka ikuista elämää. Pääoma ei vain toimi niin, koska se keskittyy nopeasti ja helposti saataviin voittoihin ihmisten ja planeetan kustannuksella.</p> <p>Eräs radikaalituttavani väitti uskovansa maailman kaikkien ongelmien ratkeavan, jos rikkain prosentti teloitettaisiin ja heidän omaisuutensa sosialisoitaisiin. Ikävään teloitusosaan hän vetosi tutkimuksella, jonka mukaan vaikka rikkaimman väestön omaisuus sosialisoitaisiin, niin hallitseva väestö nostaisi elämisen hintaa ja valtavat omaisuuserot palaisivat n. kahdessa vuosikymmenessä (Kuten esimerkiksi In Time -elokuvassa). Aika jännää.</p> <p>Haluan vähän herätellä, että miksi suurpääoma on &rdquo;luonnostaan pahaa&rdquo;.</p> <ol><li><p><em><em>The greatest trick the devil ever</em></em><em>&nbsp;</em><em>pulled was to convince the world he didn&#39;t exist. </em>Hallitsematon pääoma valehtelee meille aiheuttavansa ikuista talouskasvua ja lisäävänsä hyvinvointia.</p></li><li><p>Suurin osa suurista historian sivilisaatioista romahti, koska eliitti kahmi kaikki resurssit ja edut muilta (Piketty).</p></li><li><p>Orjuuden uudet muodot. Velkaorjuus länsimaissa ja hikipajaorjuus kolmannessa maailmassa.</p></li><li><p>Rahoittajat hallitsevat poliitikoita ja mediaa.</p></li><li><p>Pääomalle työ itsessään ei ole arvokasta. Osakkeenomistajille jätti-irtisanomiset ovat ilouutisia, vaikka ne tuhoavat kokonaisia kaupunkeja kerralla.</p></li><li><p>Omaisuus keskittyy harvoille ja valituille kumulatiivisesti. Raha tulee rahan luo.</p></li><li><p>Pääoman kannattaa tukea sodissa molempia osapuolia, valmistaa aseita ja pitkittää konflikteja.</p></li><li><p>Sairauksia ei pyritä parantamaan, vaan hoidosta ja lääkityksestä halutaan pitkäaikaisia.</p></li><li><p>Suunniteltu vanheneminen. Tuotteista ei kannata tehdä hyviä, jotta kuluttajat ostaisivat niitä takuun rauettua lisää.</p></li><li><p>Vähimmäisvarantojärjestelmä luo rahaa tyhjästä, eivätkä keskuspankit jaa kiertoon lisättyä rahaa oikeudenmukaisesti.</p></li><li><p>Finanssitalous ei luo hyödykkeitä eli se on loinen. Ihmisten annetaan kaatua ennen pankkeja.</p></li><li><p>Maailman pääomista suurin osa on jo piilossa veroparatiiseissa tai kiinni finanssikeinotteluinstrumenteissä, joissa rahaa käytetään vain enemmän rahan keräämiseen muilta.</p></li><li><p>Spekulatiivinen finanssitalous on liian herkkä kaikille markkinapsykologisille ilmiöille. Yksi huhu Wall Streetillä voi vaikeuttaa miljoonien ihmisten elämää.</p></li></ol> <p>&nbsp;</p> <p>Yksi tapa pelastaa maailma olisi voittaa paha pääoma resurssitaloudella tai sitoa valuutan arvo jälleen esim. kultaan ja sulkea veroparatiisit. Digitaalinen raha palaa lopulta aina luontaiseen arvoonsa &ndash; nollaan (paitsi digitaalisessa singulariteetissä). Tähän menee varmaan vielä heittämällä 30-100v. Lisäksi luonnon pitäisi voittaa meidät ja kutistaa meidät n. miljardin ihmisen populaatioksi, jotta meillä olisi resursseja nauttia edes vesivessasta ja täyslihapihveistä seuraavat tuhat vuotta. Ihmisen ja ympäristön on opittava elämään harmoniassa ilman pääomia.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihan perusjuttuja. Rahavirtaa kuuluu verottaa siitä maasta, mistä tuotto on peräisin. Kotimaassa tienattuja rahoja ei ole oikein viedä piiloon verottajalta ulkomaille vain siksi, etteivät muut hyötyisi eliitin menestyksestä. Nämä ajatukset saattavat tuntua kovin lennokkailta ja idealistisilta, koska meillä ei pienessä Suomessa ole valtaa mammonapaon estämiseksi ja maailman muuttamiseksi. Asialle on kuitenkin tehtävä jotain.

Median julkaistua johtajien palkkoja pölhöpopulistit innostuivat. ”Rikkaille raippavero!” huudettiin kuorossa gallupmenestyksen toivossa. Mielestäni jäähyväisvero maastamuuttajille oli mielenkiintoinen idea, koska rikkaat ovat saaneet kiinni kansallisvaltioiden verokarhujen killuttimista voidessaan vapaasti muuttaa ja siirrellä omaisuuttaan veroja karkuun. Veropakolaisuudelle on tehtävä jotakin. Nämä ihmiset eivät lainkaan kunnioita kotimaataan ja sen ihmisiä, jotka mahdollistivat menestyksen.

Vasemmisto puhui hienosti ja älykkäästi vaalien alla veroparatiisien kitkennästä, koska vasemmisto kertoo rehellisesti tosiasiallisista globalisaation ja uusliberalismin hirveyksistä. Uskon, että oikeallakin tiedostetaan ongelmat, mutta niistä puhuminen heikentäisi toiminnan rahoituspohjaa oleellisesti. Pidin suunnattomasti uutisesta, jossa eduskunnasta tippunut vasemmistoliittolainen kansanedustaja kommentoi, kuinka oikeasti ihmisten asioita ajavien on mystisestä syystä vaikeampi työllistyä putoamisen jälkeen, kuin pääoman puolella olevien (vaikka vasemmistolaiset olisivat yhtä hyvin koulutettuja ja kokeneita). Miksi kansa ei herää tähän ällöttävään maan tapaan, jota myös lahjonnaksi kutsutaan? Poliittinen apatiako? Kaksi sanaa. Rakenteellinen korruptio.

Progressiivinen verotus

Olen vuosien ajan miettinyt, että miksei pääomatuloverotuksen progressiota ole kovennettu vastaamaan palkkatyötä tai miksei siitä ole edes puhuttu. Onko oikein, että satumaisen rikkaat voivat elellä pelkillä osinkotuloilla tekemättä mitään vain siksi, että heillä on ollut syntymästään asti käytössään suuria pääomia tai jos he ovat lypsäneet monikansallisista yhtiöistä rahaa veroparatiisien avulla? Kolme sanaa. Pääomakeskittymät hallitsevat meitä.

Kannatan Pikettyläistä omaisuuserojen tasaamista progressiivisten verojen avulla. Kaiken tulon on oltava progressiivisesti verotettua, jotta kellekkään ei kertyisi kohtuuttomasti valtaa omaisuuden muodossa. Perintöä on verotettava kovalla progressiolla, koska perinnöt kasaantuvat sukupolvien saatossa, niin hyvässä kuin pahassa. Perintökeskustelussa on tuntunut siltä, että ihmiset ajavat vain omaa etuaan. Ne jotka ovat saamassa paljon perintöä ajavat luonnollisesti perintöveron poistoa ja silloin on taikasanan ”kateus” käyttö herkässä. Rikas ei voi perustella perintöverottomuutta epäitsekkäästi, mutta köyhä voi perustella sen yhteishyvällä ja oikeudenmukaisuudella. Jos valtio on mahdollistanut yritysjohtajalle leveän elämän ja tuhatkertaisen palkan vertaisiinsakin nähden, niin silloin yritysjohtaja on menestyksensä velkaa hänet kasvattaneelle järjestelmälle. Mitään emme kuollessamme saa mukaan, joten valtion toteuttaessa tehtäväänsä mahdollistaessansa mahdollisimman monelle yksilölle hyvän elämän ja tämä ”velka” tulee maksaa kiitollisena takaisin. Vain yksi miljoonasta ”oman onnensa sepästä” onnistuisi menestymään ilman valtiota. Väkivaltamonopolia ei kannattaisi vähätellä.

Paha pääoma

En tarvitse foliohattua väittääkseni, että elämme maailmassa, jossa vallasta taistelevat ihmiset, ympäristö ja pääoma. Tällä hetkellä pääoma on voitolla. Rikkaimman prosentin hirviöt eivät ole enää ihmisten taikka ympäristön, vaan pääomien puolella. En ole marxilainen. Olen vain huolissani, koska pääoma ei välitä tippaakaan ihmisistä, eikä planeetastamme. Voisin kuvitella pitäväni kapitalismista, jos se ajaisi yleviä ja kunnianhimoisia projekteja ihmisrodun kehittämiseksi, kuten avaruuden valloitusta taikka ikuista elämää. Pääoma ei vain toimi niin, koska se keskittyy nopeasti ja helposti saataviin voittoihin ihmisten ja planeetan kustannuksella.

Eräs radikaalituttavani väitti uskovansa maailman kaikkien ongelmien ratkeavan, jos rikkain prosentti teloitettaisiin ja heidän omaisuutensa sosialisoitaisiin. Ikävään teloitusosaan hän vetosi tutkimuksella, jonka mukaan vaikka rikkaimman väestön omaisuus sosialisoitaisiin, niin hallitseva väestö nostaisi elämisen hintaa ja valtavat omaisuuserot palaisivat n. kahdessa vuosikymmenessä (Kuten esimerkiksi In Time -elokuvassa). Aika jännää.

Haluan vähän herätellä, että miksi suurpääoma on ”luonnostaan pahaa”.

  1. The greatest trick the devil ever pulled was to convince the world he didn't exist. Hallitsematon pääoma valehtelee meille aiheuttavansa ikuista talouskasvua ja lisäävänsä hyvinvointia.

  2. Suurin osa suurista historian sivilisaatioista romahti, koska eliitti kahmi kaikki resurssit ja edut muilta (Piketty).

  3. Orjuuden uudet muodot. Velkaorjuus länsimaissa ja hikipajaorjuus kolmannessa maailmassa.

  4. Rahoittajat hallitsevat poliitikoita ja mediaa.

  5. Pääomalle työ itsessään ei ole arvokasta. Osakkeenomistajille jätti-irtisanomiset ovat ilouutisia, vaikka ne tuhoavat kokonaisia kaupunkeja kerralla.

  6. Omaisuus keskittyy harvoille ja valituille kumulatiivisesti. Raha tulee rahan luo.

  7. Pääoman kannattaa tukea sodissa molempia osapuolia, valmistaa aseita ja pitkittää konflikteja.

  8. Sairauksia ei pyritä parantamaan, vaan hoidosta ja lääkityksestä halutaan pitkäaikaisia.

  9. Suunniteltu vanheneminen. Tuotteista ei kannata tehdä hyviä, jotta kuluttajat ostaisivat niitä takuun rauettua lisää.

  10. Vähimmäisvarantojärjestelmä luo rahaa tyhjästä, eivätkä keskuspankit jaa kiertoon lisättyä rahaa oikeudenmukaisesti.

  11. Finanssitalous ei luo hyödykkeitä eli se on loinen. Ihmisten annetaan kaatua ennen pankkeja.

  12. Maailman pääomista suurin osa on jo piilossa veroparatiiseissa tai kiinni finanssikeinotteluinstrumenteissä, joissa rahaa käytetään vain enemmän rahan keräämiseen muilta.

  13. Spekulatiivinen finanssitalous on liian herkkä kaikille markkinapsykologisille ilmiöille. Yksi huhu Wall Streetillä voi vaikeuttaa miljoonien ihmisten elämää.

 

Yksi tapa pelastaa maailma olisi voittaa paha pääoma resurssitaloudella tai sitoa valuutan arvo jälleen esim. kultaan ja sulkea veroparatiisit. Digitaalinen raha palaa lopulta aina luontaiseen arvoonsa – nollaan (paitsi digitaalisessa singulariteetissä). Tähän menee varmaan vielä heittämällä 30-100v. Lisäksi luonnon pitäisi voittaa meidät ja kutistaa meidät n. miljardin ihmisen populaatioksi, jotta meillä olisi resursseja nauttia edes vesivessasta ja täyslihapihveistä seuraavat tuhat vuotta. Ihmisen ja ympäristön on opittava elämään harmoniassa ilman pääomia.

 

]]>
0 http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199086-miksi-vastustaa-veroparatiiseja-paaomaa-ja-rikkainta-prosenttia#comments Globaalitalous oikeudenmukaisuus Pääomaverotus Perintöverotus Veroparatiisit Keinottelu Mon, 27 Jul 2015 21:45:21 +0000 Niku Hinkka http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199086-miksi-vastustaa-veroparatiiseja-paaomaa-ja-rikkainta-prosenttia
Tarina yhdestä Pertistä http://deneidez.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198867-tarina-yhdesta-pertista <p>Rupesin miettimään jatkoa Piia Aallonharjan kirjoittamaan <a href="http://piiaaallonharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197459-tarina-kahdesta-pertista">tarinaan</a> kahdesta Pertistä, jossa sitä, joka oli säästänyt rangaistiin, toisin kuin sitä, joka oli kuluttanut kaikki varansa. Oletetaan että Pertti A omaisuus olisi 12 000 euroa, joista kaikki olisi osakkeissa. Pertti A itse olisi ostanut nuo osakkeet 2 000 eurolla. Loput osakkeiden hinnasta olisi arvonnousua. Ensimmäisenä vuonna Pertti A myisi kaikki osakkeet ja käyttäisi rahat elämiseen. Vuoden vaihtumisen jälkeen Pertti A alkaisi saamaan toimeentulotukea, koska hänellä ei olisi enää varallisuutta, joka eväisi päätöksen toimeentulotuesta. Kaikki hyvin loppu hyvin? Ei ainakaan Suomessa. Kun vuosi sitten vaihtuu Pertti A saa lapun verovirastosta, että edellisenä vuonna pääomatuloja on ollut 10 000 euron edestä ja että niistä lankeaa maksettavaksi noin 3 000 euroa. Pertti A on nyt siis toimeentulotuella ja hänen pitäisi saada maksettua samalla 3 000 euron verot...</p><p>&nbsp;</p><p>Pari kysymystä kirvoittamaan keskustelua.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä vaihtoehtoja Pertti A:lla olisi verovelkojen suhteen?</p><p>Tulisiko hänen maksaa verovelkansa vähitellen ja elää vielä kurjemmin kuin mitä toimeentulotuella eletään?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rupesin miettimään jatkoa Piia Aallonharjan kirjoittamaan tarinaan kahdesta Pertistä, jossa sitä, joka oli säästänyt rangaistiin, toisin kuin sitä, joka oli kuluttanut kaikki varansa. Oletetaan että Pertti A omaisuus olisi 12 000 euroa, joista kaikki olisi osakkeissa. Pertti A itse olisi ostanut nuo osakkeet 2 000 eurolla. Loput osakkeiden hinnasta olisi arvonnousua. Ensimmäisenä vuonna Pertti A myisi kaikki osakkeet ja käyttäisi rahat elämiseen. Vuoden vaihtumisen jälkeen Pertti A alkaisi saamaan toimeentulotukea, koska hänellä ei olisi enää varallisuutta, joka eväisi päätöksen toimeentulotuesta. Kaikki hyvin loppu hyvin? Ei ainakaan Suomessa. Kun vuosi sitten vaihtuu Pertti A saa lapun verovirastosta, että edellisenä vuonna pääomatuloja on ollut 10 000 euron edestä ja että niistä lankeaa maksettavaksi noin 3 000 euroa. Pertti A on nyt siis toimeentulotuella ja hänen pitäisi saada maksettua samalla 3 000 euron verot...

 

Pari kysymystä kirvoittamaan keskustelua.

 

Mitä vaihtoehtoja Pertti A:lla olisi verovelkojen suhteen?

Tulisiko hänen maksaa verovelkansa vähitellen ja elää vielä kurjemmin kuin mitä toimeentulotuella eletään?

]]>
4 http://deneidez.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198867-tarina-yhdesta-pertista#comments Pääoma Pääomaverotus Toimeentulotuki Fri, 24 Jul 2015 14:39:45 +0000 Petri Pakarinen http://deneidez.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198867-tarina-yhdesta-pertista
Työmarkkinatuki ja tuloverotus http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198532-tyomarkkinatuki-ja-tuloverotus <p>Professori Heikki Hiilamo on todennut työmarkkinatuen verotuksen turhaksi, koska työmarkkinatuella elävä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen muun muassa näitä veroja maksaakseen. Itse esittäisin ongelman pikemminkin vaatimukseksi tuloverotuksen yleiseksi yhtenäistämiseksi, pääomaverotusta lukuun ottamatta.</p><p>Ongelma juontuu jostain 1980 -luvulta, jolloin ansiotuloa ruvettiin suosimaan etuustuloihin nähden ilmeisesti kuvitellun kannustusvaikutuksen vuoksi. Myöhemmin eläketulon verotusta taivutettiin ansiotulon verotuksen suuntaan pienten eläkkeiden osalta. Etuustulot jäivät ankarimmin verotetuiksi. Tätä pehmentää, että toimeentulotuki ja asumistuki ovat verottomia mistä seuraa, että Hiilamon esittämä ongelma jää huonosti määritellyksi: Pienituloisen kokonaisveroaste riippuu hänen saamiensa verottomien tulojen ja verollisten tulojen summasta ja suhteesta.</p><p>Työmarkkinatuen perusmäärä on 8640 euroa vuodessa. Siitä menee Helsingissä kuntaveroa sekä sairaanhoitomaksua ynnä Yleveroa 16 % eli 1352 euroa vuodessa.</p><p>Saman suuruisesta eläkkeestä tai vastaavasta ansiotulosta menee ainoastaan Yleveroa 58 euroa, veroasteen ollessa alle prosentin.</p><p>Vastaava verotettava ansiotulo saadaan, kun 9109,5&nbsp; euron ansiotulosta vähennettään siirretty palkka, eli palkansaajan ansiosidonnaiset vakuutusmaksut jolloin verotettavaksi ansiotuloksi jä 8640 euroa.</p><p>Takuueläke on hieman työmarkkinatukea korkeampi. Näillä tulotasoilla tulonsaaja on oikeutettu verottomaan asumistukeen, mikä alentaa efektiivistä veroastetta.</p><p>Pienimmät tuntipalkat lienevät 8 euron paikkeilla jolloin kuukausipalkka on 150 * 8 =&nbsp; 1200 euroa /kk vastaten noin 15 000 euron vuosiansioita. Tästä varsinaiset verot ilman paivärahamaksuja ovat&nbsp; Helsingissä&nbsp; noin 660 euroa, joten selvästi korkeammasta tulosta joutuu palkansaaja maksamaan selvästi vähemmän veroa kuin työmarkkinatuella sinnittelevä.</p><p>Voidaan helposti tulla johtopäätökseen, että henkilöverotuksen eri tulolajien erilainen kohtelu ei ole tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusmielessä perusteltua.&nbsp; Olisi siis luovuttava erillisistä perus-, eläke-, ansiotulo- ja työtulovähennyksistä jolloin taulukko kohtelisi kaikkia tulonsaajia samoin.</p><p>Sen sijaan etuuksien verottomuutta en professori Hiilamon tavoin kannata. Asumistuki ja toimeentulotuki olisi myönnettävä verolllisina, toimeentulotuki tietenkin noin kuntaveron määrällä korotettuna. Verotuksen oikeudenmukaisuus toteutuu nimenomaan veron määrän suhteessa tuloon, ei mitenkään muuten.</p><p>Yleistä pääomatuloveroa ei ole syytä tuoda henkilöverotuksen progression piiriin monestakaan syystä, joista yksi on sijoitusten ajallisen allokaation ongelma kalenteritulon suhteen. Pääomatuloverotus tulisi kuitenkin saattaa sisäisesti neutraaliksi mikä merkitsee lobbarikieltoa verohallitukseen. Nykyinen yli 30 prosentin pääomatuloveroaste on vähintäänkin riittävä ylittäen useimpien ansiotulonsaajien veroasteen ilman ansiontulon vakuutusmaksuja, jotka eivät pääomatuloa koske.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Professori Heikki Hiilamo on todennut työmarkkinatuen verotuksen turhaksi, koska työmarkkinatuella elävä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen muun muassa näitä veroja maksaakseen. Itse esittäisin ongelman pikemminkin vaatimukseksi tuloverotuksen yleiseksi yhtenäistämiseksi, pääomaverotusta lukuun ottamatta.

Ongelma juontuu jostain 1980 -luvulta, jolloin ansiotuloa ruvettiin suosimaan etuustuloihin nähden ilmeisesti kuvitellun kannustusvaikutuksen vuoksi. Myöhemmin eläketulon verotusta taivutettiin ansiotulon verotuksen suuntaan pienten eläkkeiden osalta. Etuustulot jäivät ankarimmin verotetuiksi. Tätä pehmentää, että toimeentulotuki ja asumistuki ovat verottomia mistä seuraa, että Hiilamon esittämä ongelma jää huonosti määritellyksi: Pienituloisen kokonaisveroaste riippuu hänen saamiensa verottomien tulojen ja verollisten tulojen summasta ja suhteesta.

Työmarkkinatuen perusmäärä on 8640 euroa vuodessa. Siitä menee Helsingissä kuntaveroa sekä sairaanhoitomaksua ynnä Yleveroa 16 % eli 1352 euroa vuodessa.

Saman suuruisesta eläkkeestä tai vastaavasta ansiotulosta menee ainoastaan Yleveroa 58 euroa, veroasteen ollessa alle prosentin.

Vastaava verotettava ansiotulo saadaan, kun 9109,5  euron ansiotulosta vähennettään siirretty palkka, eli palkansaajan ansiosidonnaiset vakuutusmaksut jolloin verotettavaksi ansiotuloksi jä 8640 euroa.

Takuueläke on hieman työmarkkinatukea korkeampi. Näillä tulotasoilla tulonsaaja on oikeutettu verottomaan asumistukeen, mikä alentaa efektiivistä veroastetta.

Pienimmät tuntipalkat lienevät 8 euron paikkeilla jolloin kuukausipalkka on 150 * 8 =  1200 euroa /kk vastaten noin 15 000 euron vuosiansioita. Tästä varsinaiset verot ilman paivärahamaksuja ovat  Helsingissä  noin 660 euroa, joten selvästi korkeammasta tulosta joutuu palkansaaja maksamaan selvästi vähemmän veroa kuin työmarkkinatuella sinnittelevä.

Voidaan helposti tulla johtopäätökseen, että henkilöverotuksen eri tulolajien erilainen kohtelu ei ole tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusmielessä perusteltua.  Olisi siis luovuttava erillisistä perus-, eläke-, ansiotulo- ja työtulovähennyksistä jolloin taulukko kohtelisi kaikkia tulonsaajia samoin.

Sen sijaan etuuksien verottomuutta en professori Hiilamon tavoin kannata. Asumistuki ja toimeentulotuki olisi myönnettävä verolllisina, toimeentulotuki tietenkin noin kuntaveron määrällä korotettuna. Verotuksen oikeudenmukaisuus toteutuu nimenomaan veron määrän suhteessa tuloon, ei mitenkään muuten.

Yleistä pääomatuloveroa ei ole syytä tuoda henkilöverotuksen progression piiriin monestakaan syystä, joista yksi on sijoitusten ajallisen allokaation ongelma kalenteritulon suhteen. Pääomatuloverotus tulisi kuitenkin saattaa sisäisesti neutraaliksi mikä merkitsee lobbarikieltoa verohallitukseen. Nykyinen yli 30 prosentin pääomatuloveroaste on vähintäänkin riittävä ylittäen useimpien ansiotulonsaajien veroasteen ilman ansiontulon vakuutusmaksuja, jotka eivät pääomatuloa koske.

]]>
2 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198532-tyomarkkinatuki-ja-tuloverotus#comments Ansiotulovero Eläkeverotus Etuuksien verotus Pääomaverotus Fri, 17 Jul 2015 18:42:55 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198532-tyomarkkinatuki-ja-tuloverotus
Pääomatuloveron lasku on ainoa ratkaisu http://juhanisavonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196839-paaomanveron-lasku-on-ainoa-ratkaisu <p>Heikkenevä kansantaloudellinen tila ja palkkamalttikeskustelu ovat johtaneet keskusteluun mahdollisesta pääomatuloveron nostosta. Lukuisat sosiaalidemokraatit ja jopa hallituksen ulkoministeri Soini on väläytellyt mahdollisuutta sen nostoon. Sitä on ainoastaan perusteltu oikeudenmukaisuudella ja muilla abstrakteilla käsitteillä. Tosi asiassa näillä ei saisi olla veropolitiikassa ollenkaan arvoa. Kokonaisuus ratkaisee sen, että toimiiko verojärjestelmä laisinkaan.</p><p>Cato instituutin tutkimuksen mukaan korkea pääomatuloverotus johtaa heikentyneeseen talouskasvuun, kun se rajoittaa pääoman käyttöön ottoa realisoimalla sijoituksia tai muuta varallisuutta. Suomessa pääomatuloverotus on hieman progressiivista 32&ndash;33 prosenttiin ja osingoista maksetaan erillistä veroa. On päivän selvää, että talousvaikeuksista kärsivä maa tarvitsee investointeja ja toimivat pääomamarkkinat. Täten verotuspolitiikassa ei pidä lähteä liikkeelle niin sanotusta oikeudenmukaisuudesta tai tasa-arvosta, sillä nämä vain heikentävät pääomamarkkinoiden toimintaa.</p><p>Ensinnäkin Suomen tilanteen korjaamiseksi olisikin laskettava pääomatuloveroa ja luovuttava pitkällä aikavälillä myyntivoittojen verottamisesta. Tällä olisi pitkällä aikavälillä pääomamarkkinoita ja investointeja tervehdyttäviä positiivisia seurannaisvaikutuksia, kun rahoituksen saanti paranisi aloittaville yrityksille ja yrittäjille. Tämä vuorostaan johtaisi korkeampiin talouskasvun kasvuennusteisiin. Niinpä hallitukselta mahdollisen noston sijaan olisi järkevämpää laskea veroprosentti merkittävästi alle 30:n ja vähentää rahoitussektorin sääntelyä voimakkaasti vastaamaan vain EU:n vaatimia standardeja, jotta talouskasvu pääsee kasvu-uralle. Tämä muun muassa suoritettiin onnistuneesti Reaganin kaudella Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Selvästi näyttöä on laskun positiivisista vaikutuksista.</p><p>Toiseksi Pääomatuloveron laskussa ei ole kyse varakkaiden etujen ajamisesta. Kaikki yhteiskunnan tuloluokat hyötyisivät sen laskusta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Rahoitusmarkkinoiden tehokkaampi toiminta loisi tuhansia työpaikkoja pk-yrityksiin ja avaisi ovet innovatiivisten ideoiden toteuttamiselle. Parempi työllisyystilanne palvelee ennen kaikkea pientuloisia. Heille syntyisi uusia toimeentulomahdollisuuksia ja vastavalmistuneille syntyisi työpaikkoja. Eläkejärjestelmämmehän tulee olemaan mahdoton ylläpitää ilman nuorten siirtymistä työelämään.</p><p>&nbsp;Olisihan se huomattavan traagista, että meidän tarvitsisi saneerata sosiaalietuuksia Kreikan tavoin. Kukaan meistä ei halua leikata sosiaalietuuksista, niin nopealla tahdilla. Kuitenkin jos verotus ja työttömyysaste pysyy korkealla voi olla, että nuoret alkavat kreikkalaisten tavoin etsiä onneansa muualta kuin kotimaastaan. Niinpä on hallituksen otettava tavoitteekseen pääomatuloveron lasku ja rahoitussektorin voimakas liberalisointi.</p><p>Juhani Savonen</p><p>Puheenjohtaja &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Espoon Nuoret Järkiporvarit ry</p><p>Viitteet:</p><p><a href="http://object.cato.org/sites/cato.org/files/pubs/pdf/pa242.pdf">http://object.cato.org/sites/cato.org/files/pubs/pdf/pa242.pdf</a></p><p><a href="http://www.cato.org/publications/policy-analysis/abcs-capital-gains-tax">http://www.cato.org/publications/policy-analysis/abcs-capital-gains-tax</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Heikkenevä kansantaloudellinen tila ja palkkamalttikeskustelu ovat johtaneet keskusteluun mahdollisesta pääomatuloveron nostosta. Lukuisat sosiaalidemokraatit ja jopa hallituksen ulkoministeri Soini on väläytellyt mahdollisuutta sen nostoon. Sitä on ainoastaan perusteltu oikeudenmukaisuudella ja muilla abstrakteilla käsitteillä. Tosi asiassa näillä ei saisi olla veropolitiikassa ollenkaan arvoa. Kokonaisuus ratkaisee sen, että toimiiko verojärjestelmä laisinkaan.

Cato instituutin tutkimuksen mukaan korkea pääomatuloverotus johtaa heikentyneeseen talouskasvuun, kun se rajoittaa pääoman käyttöön ottoa realisoimalla sijoituksia tai muuta varallisuutta. Suomessa pääomatuloverotus on hieman progressiivista 32–33 prosenttiin ja osingoista maksetaan erillistä veroa. On päivän selvää, että talousvaikeuksista kärsivä maa tarvitsee investointeja ja toimivat pääomamarkkinat. Täten verotuspolitiikassa ei pidä lähteä liikkeelle niin sanotusta oikeudenmukaisuudesta tai tasa-arvosta, sillä nämä vain heikentävät pääomamarkkinoiden toimintaa.

Ensinnäkin Suomen tilanteen korjaamiseksi olisikin laskettava pääomatuloveroa ja luovuttava pitkällä aikavälillä myyntivoittojen verottamisesta. Tällä olisi pitkällä aikavälillä pääomamarkkinoita ja investointeja tervehdyttäviä positiivisia seurannaisvaikutuksia, kun rahoituksen saanti paranisi aloittaville yrityksille ja yrittäjille. Tämä vuorostaan johtaisi korkeampiin talouskasvun kasvuennusteisiin. Niinpä hallitukselta mahdollisen noston sijaan olisi järkevämpää laskea veroprosentti merkittävästi alle 30:n ja vähentää rahoitussektorin sääntelyä voimakkaasti vastaamaan vain EU:n vaatimia standardeja, jotta talouskasvu pääsee kasvu-uralle. Tämä muun muassa suoritettiin onnistuneesti Reaganin kaudella Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Selvästi näyttöä on laskun positiivisista vaikutuksista.

Toiseksi Pääomatuloveron laskussa ei ole kyse varakkaiden etujen ajamisesta. Kaikki yhteiskunnan tuloluokat hyötyisivät sen laskusta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Rahoitusmarkkinoiden tehokkaampi toiminta loisi tuhansia työpaikkoja pk-yrityksiin ja avaisi ovet innovatiivisten ideoiden toteuttamiselle. Parempi työllisyystilanne palvelee ennen kaikkea pientuloisia. Heille syntyisi uusia toimeentulomahdollisuuksia ja vastavalmistuneille syntyisi työpaikkoja. Eläkejärjestelmämmehän tulee olemaan mahdoton ylläpitää ilman nuorten siirtymistä työelämään.

 Olisihan se huomattavan traagista, että meidän tarvitsisi saneerata sosiaalietuuksia Kreikan tavoin. Kukaan meistä ei halua leikata sosiaalietuuksista, niin nopealla tahdilla. Kuitenkin jos verotus ja työttömyysaste pysyy korkealla voi olla, että nuoret alkavat kreikkalaisten tavoin etsiä onneansa muualta kuin kotimaastaan. Niinpä on hallituksen otettava tavoitteekseen pääomatuloveron lasku ja rahoitussektorin voimakas liberalisointi.

Juhani Savonen

Puheenjohtaja                                                                                                                                                                                                                                 

Espoon Nuoret Järkiporvarit ry

Viitteet:

http://object.cato.org/sites/cato.org/files/pubs/pdf/pa242.pdf

http://www.cato.org/publications/policy-analysis/abcs-capital-gains-tax

]]>
46 http://juhanisavonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196839-paaomanveron-lasku-on-ainoa-ratkaisu#comments Pääomaverotus Palkkamaltti Sat, 13 Jun 2015 21:16:28 +0000 Juhani Savonen http://juhanisavonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196839-paaomanveron-lasku-on-ainoa-ratkaisu
Pääomaveron korottaminen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196563-paaomaveron-korottaminen <p>Julkisuudessa on esitetty pääomaveron korottamista, jotta rikkaatkin pääsisivät mukaan, osallistumaan Juha Sipilän &quot;Suomi kuntoon- projektiin&quot;. Tarkoitus on hyvä, mutta keino on väärä.</p> <p>Pääomia on Suomessa riittävästi, maailmalla sitä pääomaa on jopa äärettömästi Suomen tarpeisiin nähden. Sitä sopisi kyllä verottaa. Ongelma on siinä että pääomia tarvittaisiin nyt Suomessa ja jokainen pääomien tuottavuuden heikennys karkoittaa sitä että pääomia virtaa yhä enemmän pois Suomesta.</p> <p>Pääomien mukana ulkomaille menevät myös työpaikat ja valtion verotulot, joten pääomien verottaminen ei auta Suomea vaan se kurjistaa edelleen Suomen taloutta ja tekee &quot;Suomi kuntoon&quot; projektin lopulta mahdottomaksi.</p> <p>Lypsävää lehmää ei pitäisi tappaa, mahot lehmät kyllä voi ja pitäisikin tappaa. Suomessa tarvitaan sellaista sijoitustoimintaa joka hakeutuu tänne vapaaehtoisesti, omalla riskillään. Tätä toimintaa pitäisi rohkaista, eikä lannistaa sitä.</p> <p>Rikkaiden osallistumiseen taloustalkoisiin on olemassa hyvä ja koettu keino. Se on työtulojen progressiivinen verotus. &nbsp;Vaikka tästä veroprogression jyrkentämisestä ei paljon pennejä valtiolle heruisi, se olisi tärkeä ele, jotta köyhät, jotka tuntevat taloustalkoot selkänahassaan, paremmin hyväksyisivät tilanteen. &nbsp;Rikkaiden elämää ei pieni nipistys heidän käytettävissä olevista tuloistaan juurikaan haittaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuudessa on esitetty pääomaveron korottamista, jotta rikkaatkin pääsisivät mukaan, osallistumaan Juha Sipilän "Suomi kuntoon- projektiin". Tarkoitus on hyvä, mutta keino on väärä.

Pääomia on Suomessa riittävästi, maailmalla sitä pääomaa on jopa äärettömästi Suomen tarpeisiin nähden. Sitä sopisi kyllä verottaa. Ongelma on siinä että pääomia tarvittaisiin nyt Suomessa ja jokainen pääomien tuottavuuden heikennys karkoittaa sitä että pääomia virtaa yhä enemmän pois Suomesta.

Pääomien mukana ulkomaille menevät myös työpaikat ja valtion verotulot, joten pääomien verottaminen ei auta Suomea vaan se kurjistaa edelleen Suomen taloutta ja tekee "Suomi kuntoon" projektin lopulta mahdottomaksi.

Lypsävää lehmää ei pitäisi tappaa, mahot lehmät kyllä voi ja pitäisikin tappaa. Suomessa tarvitaan sellaista sijoitustoimintaa joka hakeutuu tänne vapaaehtoisesti, omalla riskillään. Tätä toimintaa pitäisi rohkaista, eikä lannistaa sitä.

Rikkaiden osallistumiseen taloustalkoisiin on olemassa hyvä ja koettu keino. Se on työtulojen progressiivinen verotus.  Vaikka tästä veroprogression jyrkentämisestä ei paljon pennejä valtiolle heruisi, se olisi tärkeä ele, jotta köyhät, jotka tuntevat taloustalkoot selkänahassaan, paremmin hyväksyisivät tilanteen.  Rikkaiden elämää ei pieni nipistys heidän käytettävissä olevista tuloistaan juurikaan haittaa.

]]>
23 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196563-paaomaveron-korottaminen#comments Pääomaverotus Mon, 08 Jun 2015 05:36:48 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196563-paaomaveron-korottaminen
Suomestako työntekijöiden veroparatiisi? http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195533-suomestako-tyontekijoiden-veroparatiisi <p>PersKeKo-hallitusneuvotteluiden eteneminen oli muuttunut harmillisen poukkoilevaksi. Välillä mietittiin rakennemuutoksia ja säästöpaketteja, välillä taas miljoonakaupunkia Helsingin edustalla. Jotenkin molemmet aiheet pitäisi saada punottua yhteen, muuten mistään ei tulisi mitään.</p><p>- Meillä on yksi aika iso ongelma, Juha Sipilä sanoi. - Se talousmaantiede.</p><p>- Eikös se paperi ole torpattu jo riittävän monta kertaa, ettei sitä enää tarvitse kaivaa esiin roskiksesta? Alexander Stubb kysyi.</p><p>- Paperi kyllä, mutta tämä ongelma on toinen: kaksi miljoonakaupunkia vierekkäin, mutta eri valtioissa. Verotuksesta voi tulla aikamoinen ongelma, kun valtiot kilpailevat siitä, kumpaan maahan kahden miljoonan hengen verotulot päätyvät. Sellainen hintakilpailu voi tulla aika tuhoisaksi Suomelle, ellemme harmonisoi verotuksia uuden valtion kanssa. Lähinnä kai kyse on siitä, että kerätäänkö verot ensisijaisesti kulutuksesta vai palkoista.</p><p>- Asiasta täytyy keskustella EU:n kanssa, mutta muutenkin tätä Suomen verorakennetta kyllä voisi yksinkertaistaa aika rutkasti, Stubb sanoi. Veroissa on sellainen hassu ominaisuus, että viime kädessä jokainen peritty vero siirtyy kuluttajien maksettaviksi kuluttajatuotteiden hinnoissa. Oikeastaan ainoan poikkeuksen muodostaa yhteisövero, jota yritysten on niin helppoa kiertää, ettei sitä tarvitse niin haluttaessa veloittaa keneltäkään, jolloin veronkiertäjät voivat myydä palveluaan halvemmalla kuluttajille saaden silti sijoittajilleen muita vastaavan tuoton, ja siten saada kilpailuedun.</p><p>- Minulla on täällä lista joltain vuodelta Suomen verotuloista, Timo Soini sanoi. - Kirjoitin sen kiireessä kauppakuitin nurjalle puolelle, enkä tajunnut merkitä muistiin vuotta tai vuosia, joilta nuo tiedot on kerätty, joten ne ovat tietenkin vain suuntaa antavia ja kaukana täsmällisistä:</p><p><em>17 mrd alv<br />9 mrd ansio pääoma<br />2,5 mrd yhteisö<br />1 mrd lahja perintö varainsiirto</em></p><p>- Ok, Sipilä sanoi. - Tuota rakennetta tässä nyt siis pitäisi lähteä muokkaamaan järkevämpään suuntaan. Oliko sinulla Alexander jotain ajatuksia aiheesta?</p><p>- Oli. Laitetaan alv, ansio- ja pääomatulovero sekä lahja-, perintö- ja varainsiirtovero uusiksi. Yhteisöveroon en nyt halua koskea, sillä sitähän laskettiin juuri vähän aikaa sitten, ja siinä on kuitenkin hyvätkin puolensa. Se kun kohdistuu vain niihin yhtiöihin, jotka tuottavat isoa voittoa mutteivät halua investoida voimakkaasti. Jos ne investoisivat reippaasti, vähennettäisiin investointikulut joka tapauksessa yhtiön tuloksesta, jolloin yhteisöverokin laskisi. En näe mitään syytä sille, että kannustaisimme yhtiöitä toimimaan säästöpossuina.</p><p>- Entä oliko sinulla Timo jokin syy ryhmitellä nuo verot noin? Sipilä kysyi.</p><p>- Oli tietenkin, Soini vastasi. - Arvonlisävero perustuu kulutuksen verottamiseen, kun taas ansio- ja pääomatuloverot kohdistuvat tulojen muodostumiseen, yhteisövero voittoa tuottaviin yrityksiin ja lahja-, perintö- sekä varainsiirtovero omaisuuden siirtämiseen henkilöltä toiselle, ilman että siinä tapahtuisi mitään omaisuuden arvon muutosta.</p><p>- Noin kuvailtuna lahja-, perintö- ja varainsiirtovero kuulostavat kyllä aivan pähkähulluilta, Sipilä sanoi. Jos sinä annat minulle kymppitonnin ja minä annan sen sitten Alexanderille, nappaa valtio oman osansa kymppitonnista kaksi kertaa. Ei kyllä mitenkään helpota omaisuuden siirtymistä uusiin ja aiempia innokkaampiin käsiin, vaikka sitä juuri pitäisi edesauttaa. Jostain syystä verotuksessa on taidettu keskittyä aivan liikaa verotettaviin henkilöihin ja yrityksiin, kun olisi pitänyt keskittyä talouden toimintalogiikkaan ja siihen, mistä rahakasoista kannattaa ottaa, ilman että haittaa liike-elämää ja kansalaisia liikaa.</p><p>- Hyvin sanottu, Stubb totesi. - Ensimmäisenä minä poistaisin juuri lahja-, perintö- ja varainsiirtoveron, ja tietenkin kaiken niihin liittyvän byrokratian.</p><p>- Kuulostaa pahalta, Sipilä sanoi. - Menojahan meidän piti karsia, eikä tuloja.</p><p>- Kuuntele nyt ensin loppuun, Stubb naurahti. - En minä tuloja ole karsimassa, vaan järjestelemässä niiden lähteitä uusiksi. Itse asiassa olisin lakkauttamassa myös kokonaan ansio- ja pääomatuloverot.</p><p>- Älä nyt hulluja puhu, Soini huudahti. - Tai ehkä tuo ei kuulosta hullulta kokoomuslaiselle, rikkaathan tuosta progressiivisen verotuksen katoamisesta hyötyisivät.</p><p>- Ei progressiivisuus katoaisi minnekään, kunhan alv laitetaan myös kuntoon. Pienituloiset käyttävät lähes kaikki käytettävissä olevat tulonsa elämän välttämättömyyksiin, kuten ruokaan, lääkkeisiin, asumiseen ja liikkumiseen. Niiden verotus täytyisi olla lähellä nollaa. Toinen ryhmä olisi arkea helpottavat palvelut ja tuotteet, joita ostetaan harvemmin ja käytetään mahdollisimman pitkään, ja joita sekä keskiluokka että varakkaat käyttävät pienituloisia enemmän. Niiden alv voisi olla melko lähellä nykyistä ylintä luokkaa, mutta jonkin verran korkeampi. Kolmas ryhmä olisi ylellisyystuotteet, joiden alv olisi huomattavasti nykyistä ylintä luokkaa korkeampi. Niitä ostavat lähinnä varakkaat ihmiset, joten verotuksen progressio syntyisi kulutuskäyttäytymisestä, ei tuloista. Ja olisihan tämä aika vihreääkin, kun verotus kohdistuisi juuri kuluttamiseen.</p><p>- Timon listan mukaan alv-tulot olivat jossain vaiheessa 17 miljardia, poistettavat verot taas yhteensä 10 miljardia, Sipilä sanoi. Silloinhan alvia pitäisi korottaa niin, että tulot nousisivat 27 miljardiin.</p><p>- Täsmälleen, Stubb totesi. - Säästöt taas syntyisivät sitä, että verohallintoa voisi karsia rankalla kädellä. Nykyisistä noin puolen miljardin kuluista saisi ainakin puolet pois. Ja yksityinen sektori ja kansalaisetkin hyötyisivät reippaasti, kun byrokratia karsiutuisi minimiin ja kansalaisten ei enää koskaan tarvitsisi tehdä mitään veroilmoituksia. Lisäksi kaikkien tulot nousisivat reippaasti, kun ennakonpidätykset lakkaisivat olemasta olemassa.</p><p>- Kieltämättä kymmenien prosenttien palkankorotukset parantaisivat erityisesti keskiluokan ostovoimaa, Sipilä sanoi. - Etenkin kun arkielämään tarvittavat tuotteet eivät edes kallistuisi.</p><p>- Mutta sitten meillä kyllä olisi 3.000 uutta työtöntä verovirkailijaa, joiden kaikki osaaminen muuttuisi käyttökelvottomaksi, Soini huomautti. - Ei kovinkaan mukavaa heille.</p><p>- Ei, mutta onneksi tuo EU:n jättihanke tuo tänne paljon uusia töitä, uudelleenkoulutukset ovat joka tapauksessa välttämättömiä, Sipilä sanoi. - Itse asiassa muutenkin meidän täytyy miettiä hyvät uudelleenkoulutuskuviot kaikille niille virkamiehille, jotka päätyvät leikkaustemme uhreiksi. Onneksi digitaalinen maailma mahdollistaa monenlaisia virityksiä, ja kun koko kansan ostovoima paranee ja byrokratiataakka helpottuu, syntyy uusia työpaikkoja ihan luonnostaankin.</p><p>- Niinpä, Stubb sanoi. - Lisäksi myös motiivit harmaaseen talouteen vähenevät, kun rikoshyöty kutistuu työntekijöiden tuloverotuksen osuuden verran, jolloin myös muut verotulot kasvavat automaattisesti.</p><p>- Kätevää, Soini huomautti. - Näin saamme täyden verohyödyn myös EU:n supersaaren asukkaiden ostoksista Suomen puolella!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> PersKeKo-hallitusneuvotteluiden eteneminen oli muuttunut harmillisen poukkoilevaksi. Välillä mietittiin rakennemuutoksia ja säästöpaketteja, välillä taas miljoonakaupunkia Helsingin edustalla. Jotenkin molemmet aiheet pitäisi saada punottua yhteen, muuten mistään ei tulisi mitään.

- Meillä on yksi aika iso ongelma, Juha Sipilä sanoi. - Se talousmaantiede.

- Eikös se paperi ole torpattu jo riittävän monta kertaa, ettei sitä enää tarvitse kaivaa esiin roskiksesta? Alexander Stubb kysyi.

- Paperi kyllä, mutta tämä ongelma on toinen: kaksi miljoonakaupunkia vierekkäin, mutta eri valtioissa. Verotuksesta voi tulla aikamoinen ongelma, kun valtiot kilpailevat siitä, kumpaan maahan kahden miljoonan hengen verotulot päätyvät. Sellainen hintakilpailu voi tulla aika tuhoisaksi Suomelle, ellemme harmonisoi verotuksia uuden valtion kanssa. Lähinnä kai kyse on siitä, että kerätäänkö verot ensisijaisesti kulutuksesta vai palkoista.

- Asiasta täytyy keskustella EU:n kanssa, mutta muutenkin tätä Suomen verorakennetta kyllä voisi yksinkertaistaa aika rutkasti, Stubb sanoi. Veroissa on sellainen hassu ominaisuus, että viime kädessä jokainen peritty vero siirtyy kuluttajien maksettaviksi kuluttajatuotteiden hinnoissa. Oikeastaan ainoan poikkeuksen muodostaa yhteisövero, jota yritysten on niin helppoa kiertää, ettei sitä tarvitse niin haluttaessa veloittaa keneltäkään, jolloin veronkiertäjät voivat myydä palveluaan halvemmalla kuluttajille saaden silti sijoittajilleen muita vastaavan tuoton, ja siten saada kilpailuedun.

- Minulla on täällä lista joltain vuodelta Suomen verotuloista, Timo Soini sanoi. - Kirjoitin sen kiireessä kauppakuitin nurjalle puolelle, enkä tajunnut merkitä muistiin vuotta tai vuosia, joilta nuo tiedot on kerätty, joten ne ovat tietenkin vain suuntaa antavia ja kaukana täsmällisistä:

17 mrd alv
9 mrd ansio pääoma
2,5 mrd yhteisö
1 mrd lahja perintö varainsiirto

- Ok, Sipilä sanoi. - Tuota rakennetta tässä nyt siis pitäisi lähteä muokkaamaan järkevämpään suuntaan. Oliko sinulla Alexander jotain ajatuksia aiheesta?

- Oli. Laitetaan alv, ansio- ja pääomatulovero sekä lahja-, perintö- ja varainsiirtovero uusiksi. Yhteisöveroon en nyt halua koskea, sillä sitähän laskettiin juuri vähän aikaa sitten, ja siinä on kuitenkin hyvätkin puolensa. Se kun kohdistuu vain niihin yhtiöihin, jotka tuottavat isoa voittoa mutteivät halua investoida voimakkaasti. Jos ne investoisivat reippaasti, vähennettäisiin investointikulut joka tapauksessa yhtiön tuloksesta, jolloin yhteisöverokin laskisi. En näe mitään syytä sille, että kannustaisimme yhtiöitä toimimaan säästöpossuina.

- Entä oliko sinulla Timo jokin syy ryhmitellä nuo verot noin? Sipilä kysyi.

- Oli tietenkin, Soini vastasi. - Arvonlisävero perustuu kulutuksen verottamiseen, kun taas ansio- ja pääomatuloverot kohdistuvat tulojen muodostumiseen, yhteisövero voittoa tuottaviin yrityksiin ja lahja-, perintö- sekä varainsiirtovero omaisuuden siirtämiseen henkilöltä toiselle, ilman että siinä tapahtuisi mitään omaisuuden arvon muutosta.

- Noin kuvailtuna lahja-, perintö- ja varainsiirtovero kuulostavat kyllä aivan pähkähulluilta, Sipilä sanoi. Jos sinä annat minulle kymppitonnin ja minä annan sen sitten Alexanderille, nappaa valtio oman osansa kymppitonnista kaksi kertaa. Ei kyllä mitenkään helpota omaisuuden siirtymistä uusiin ja aiempia innokkaampiin käsiin, vaikka sitä juuri pitäisi edesauttaa. Jostain syystä verotuksessa on taidettu keskittyä aivan liikaa verotettaviin henkilöihin ja yrityksiin, kun olisi pitänyt keskittyä talouden toimintalogiikkaan ja siihen, mistä rahakasoista kannattaa ottaa, ilman että haittaa liike-elämää ja kansalaisia liikaa.

- Hyvin sanottu, Stubb totesi. - Ensimmäisenä minä poistaisin juuri lahja-, perintö- ja varainsiirtoveron, ja tietenkin kaiken niihin liittyvän byrokratian.

- Kuulostaa pahalta, Sipilä sanoi. - Menojahan meidän piti karsia, eikä tuloja.

- Kuuntele nyt ensin loppuun, Stubb naurahti. - En minä tuloja ole karsimassa, vaan järjestelemässä niiden lähteitä uusiksi. Itse asiassa olisin lakkauttamassa myös kokonaan ansio- ja pääomatuloverot.

- Älä nyt hulluja puhu, Soini huudahti. - Tai ehkä tuo ei kuulosta hullulta kokoomuslaiselle, rikkaathan tuosta progressiivisen verotuksen katoamisesta hyötyisivät.

- Ei progressiivisuus katoaisi minnekään, kunhan alv laitetaan myös kuntoon. Pienituloiset käyttävät lähes kaikki käytettävissä olevat tulonsa elämän välttämättömyyksiin, kuten ruokaan, lääkkeisiin, asumiseen ja liikkumiseen. Niiden verotus täytyisi olla lähellä nollaa. Toinen ryhmä olisi arkea helpottavat palvelut ja tuotteet, joita ostetaan harvemmin ja käytetään mahdollisimman pitkään, ja joita sekä keskiluokka että varakkaat käyttävät pienituloisia enemmän. Niiden alv voisi olla melko lähellä nykyistä ylintä luokkaa, mutta jonkin verran korkeampi. Kolmas ryhmä olisi ylellisyystuotteet, joiden alv olisi huomattavasti nykyistä ylintä luokkaa korkeampi. Niitä ostavat lähinnä varakkaat ihmiset, joten verotuksen progressio syntyisi kulutuskäyttäytymisestä, ei tuloista. Ja olisihan tämä aika vihreääkin, kun verotus kohdistuisi juuri kuluttamiseen.

- Timon listan mukaan alv-tulot olivat jossain vaiheessa 17 miljardia, poistettavat verot taas yhteensä 10 miljardia, Sipilä sanoi. Silloinhan alvia pitäisi korottaa niin, että tulot nousisivat 27 miljardiin.

- Täsmälleen, Stubb totesi. - Säästöt taas syntyisivät sitä, että verohallintoa voisi karsia rankalla kädellä. Nykyisistä noin puolen miljardin kuluista saisi ainakin puolet pois. Ja yksityinen sektori ja kansalaisetkin hyötyisivät reippaasti, kun byrokratia karsiutuisi minimiin ja kansalaisten ei enää koskaan tarvitsisi tehdä mitään veroilmoituksia. Lisäksi kaikkien tulot nousisivat reippaasti, kun ennakonpidätykset lakkaisivat olemasta olemassa.

- Kieltämättä kymmenien prosenttien palkankorotukset parantaisivat erityisesti keskiluokan ostovoimaa, Sipilä sanoi. - Etenkin kun arkielämään tarvittavat tuotteet eivät edes kallistuisi.

- Mutta sitten meillä kyllä olisi 3.000 uutta työtöntä verovirkailijaa, joiden kaikki osaaminen muuttuisi käyttökelvottomaksi, Soini huomautti. - Ei kovinkaan mukavaa heille.

- Ei, mutta onneksi tuo EU:n jättihanke tuo tänne paljon uusia töitä, uudelleenkoulutukset ovat joka tapauksessa välttämättömiä, Sipilä sanoi. - Itse asiassa muutenkin meidän täytyy miettiä hyvät uudelleenkoulutuskuviot kaikille niille virkamiehille, jotka päätyvät leikkaustemme uhreiksi. Onneksi digitaalinen maailma mahdollistaa monenlaisia virityksiä, ja kun koko kansan ostovoima paranee ja byrokratiataakka helpottuu, syntyy uusia työpaikkoja ihan luonnostaankin.

- Niinpä, Stubb sanoi. - Lisäksi myös motiivit harmaaseen talouteen vähenevät, kun rikoshyöty kutistuu työntekijöiden tuloverotuksen osuuden verran, jolloin myös muut verotulot kasvavat automaattisesti.

- Kätevää, Soini huomautti. - Näin saamme täyden verohyödyn myös EU:n supersaaren asukkaiden ostoksista Suomen puolella!

]]>
7 http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195533-suomestako-tyontekijoiden-veroparatiisi#comments Ansioverotus Arvonlisävero Hallitusneuvottelut Pääomaverotus Perintö- ja lahjaverotus Wed, 20 May 2015 13:14:20 +0000 Mikaela Peth http://mikaelapeth1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195533-suomestako-tyontekijoiden-veroparatiisi
Pääomaverojen suuruus ei ole ongelman ydin http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188872-paaomaverojen-suuruus-ei-ole-ongelman-ydin <p>Tuore <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vasemmistoliitto-poistaisi-pienituloisilta-verot/ZaAthkwQ">Vasemmistoliiton verokannanotto</a> tarjoaa sitä samaa vanhaa mitä joka toinen puolue on aina ennen vaaleja lupaillut jo pitkän aikaa: nostetaan pääomaveroja niin asiat hoituvat. Vaikken sinänsä mikään pölhöpopulismin vastustaja olekaan, pidän tätä iänikuista toitotusta täysin turhanpäiväisenä. Se kun ei oikeasti vaikuta tippaakaan verotuksen todelliseen tilaan. Varakkaat eivät maksa 30 tai 32 prosentin veroa, vaan nollaa. On valtiontaloudelle aivan sama jättävätkö het maksamatta 30 vai 50 prosentin veron.</p><p><strong>Joulupukki, raitis muusikko, rikas veronmaksaja</strong></p><p>Kerta toisensa jälkeen pitää mielestäni katsoa <a href="http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/904">Kelan tutkimusblogin numeroita</a>. Tuo useasti lainattu mutta päätöksenteossa huomiotta jätetty graafi kertoo oleellisen: todellinen tulovero tipahtaa hurjan pieneksi tulojen noustessa. Fiksu ja diplomatiassa menestynyt poliitikko puhuu verosuunnittelusta. Minä puhun veronkierrosta ja syytän sen harrastajia varkaiksi. Kyllä, katson sinua, Björn Wahlroos.</p><p>Kuten sekä graafi, että useat omat kokemukseni osoittavat, tässä maassa voi aivan hyvin vaurastua ja menestyä myös sääntöjä noudattaen, yhteen hiileen puhaltaen. Se alkaa kuitenkin olemaan harvinaista. Kun pelifirman kauppa kaukoitään toi muutamalle suomalaiselle satojen miljoonien tulot, oli <strong>etusivun juttu että he maksavat verot Suomeen</strong>. Niin harvinaista on ajatus siitä, että varakas henkilö kantaa kortensa kekoon. Tässä se ongelma on. Tulojen saajat pitää saada verojen maksajiksi. Kuulostaa utopistiselta, eikö vain?</p><p><strong>Veronkierto kuriin</strong></p><p>Pölhöpopulismin suurena ystävänä ehdotan, että veronkierto pitää yksinkertaisesti saada kuriin. Jos EU-pykälät ovat esteenä, sitten emme noudata EU-pykäliä. Eipä kukaan muukaan EU-maa pykäliä noudata ja totta puhuen suomalaisten etu on minulle Brysselin etua tärkeämpi. Jos tulos tehdään Suomessa, verot maksetaan Suomeen. Se on juuri ja tasan näin yksinkertaista, jos niin päätämme. Minulla ei takuuvarmasti ole mitään kansainvälisyyttä vastaan, mutta myös kansainvälisessä kaupassa on toimittava maassa maan tavalla - niin lakien kuin myös bisneskulttuurin osalta. Tämä takaa rehdin kilpailun ja hyviä liiketoimintamahdollisuuksia fiksulle liiketoiminnalle. Ja kyllä, se sallii rikastumisen.</p><p>Aivan täysin en pyyhi takamusta myöskään monien varakkaiden yritysjohtajien kritiikillä siitä, että verotus on maassamme heitä kohden liian kovaa. Kyllähän se kovaa on, mutta tässä on peiliin katsomisen paikka. Jos kaikki varakkaat henkilöt ja voitokkaat yritykset maksaisivat veronsa ja valtio <a href="http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188104-tasta-mina-saastaisin">tinkisi turhakkeista</a>, verojen tasoa voitaisiin varmasti laskea.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuore Vasemmistoliiton verokannanotto tarjoaa sitä samaa vanhaa mitä joka toinen puolue on aina ennen vaaleja lupaillut jo pitkän aikaa: nostetaan pääomaveroja niin asiat hoituvat. Vaikken sinänsä mikään pölhöpopulismin vastustaja olekaan, pidän tätä iänikuista toitotusta täysin turhanpäiväisenä. Se kun ei oikeasti vaikuta tippaakaan verotuksen todelliseen tilaan. Varakkaat eivät maksa 30 tai 32 prosentin veroa, vaan nollaa. On valtiontaloudelle aivan sama jättävätkö het maksamatta 30 vai 50 prosentin veron.

Joulupukki, raitis muusikko, rikas veronmaksaja

Kerta toisensa jälkeen pitää mielestäni katsoa Kelan tutkimusblogin numeroita. Tuo useasti lainattu mutta päätöksenteossa huomiotta jätetty graafi kertoo oleellisen: todellinen tulovero tipahtaa hurjan pieneksi tulojen noustessa. Fiksu ja diplomatiassa menestynyt poliitikko puhuu verosuunnittelusta. Minä puhun veronkierrosta ja syytän sen harrastajia varkaiksi. Kyllä, katson sinua, Björn Wahlroos.

Kuten sekä graafi, että useat omat kokemukseni osoittavat, tässä maassa voi aivan hyvin vaurastua ja menestyä myös sääntöjä noudattaen, yhteen hiileen puhaltaen. Se alkaa kuitenkin olemaan harvinaista. Kun pelifirman kauppa kaukoitään toi muutamalle suomalaiselle satojen miljoonien tulot, oli etusivun juttu että he maksavat verot Suomeen. Niin harvinaista on ajatus siitä, että varakas henkilö kantaa kortensa kekoon. Tässä se ongelma on. Tulojen saajat pitää saada verojen maksajiksi. Kuulostaa utopistiselta, eikö vain?

Veronkierto kuriin

Pölhöpopulismin suurena ystävänä ehdotan, että veronkierto pitää yksinkertaisesti saada kuriin. Jos EU-pykälät ovat esteenä, sitten emme noudata EU-pykäliä. Eipä kukaan muukaan EU-maa pykäliä noudata ja totta puhuen suomalaisten etu on minulle Brysselin etua tärkeämpi. Jos tulos tehdään Suomessa, verot maksetaan Suomeen. Se on juuri ja tasan näin yksinkertaista, jos niin päätämme. Minulla ei takuuvarmasti ole mitään kansainvälisyyttä vastaan, mutta myös kansainvälisessä kaupassa on toimittava maassa maan tavalla - niin lakien kuin myös bisneskulttuurin osalta. Tämä takaa rehdin kilpailun ja hyviä liiketoimintamahdollisuuksia fiksulle liiketoiminnalle. Ja kyllä, se sallii rikastumisen.

Aivan täysin en pyyhi takamusta myöskään monien varakkaiden yritysjohtajien kritiikillä siitä, että verotus on maassamme heitä kohden liian kovaa. Kyllähän se kovaa on, mutta tässä on peiliin katsomisen paikka. Jos kaikki varakkaat henkilöt ja voitokkaat yritykset maksaisivat veronsa ja valtio tinkisi turhakkeista, verojen tasoa voitaisiin varmasti laskea.

]]>
9 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188872-paaomaverojen-suuruus-ei-ole-ongelman-ydin#comments Pääomaverotus Vasemmistoliitto Veronkierto Thu, 05 Mar 2015 19:39:49 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188872-paaomaverojen-suuruus-ei-ole-ongelman-ydin
Vain yksi mielessä http://juhahaapakoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183858-vain-yksi-mielessa <p>Verottajalla on vain yksi mielessä. Se on tulojen kerääminen valtiolle. Veropolitiikalla on kyllä jalompiakin tavoitteita. Sen pitäisi ohjata yhteiskunnan kehitystä, edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti.</p><p>Laskusuhdannetta ei nujerreta ellei verotuksessa oteta paremmin markkinamekanismeja käyttöön.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://jussinvest.blogspot.fi/2015/01/vain-se-yksi-mielessa.html" title="http://jussinvest.blogspot.fi/2015/01/vain-se-yksi-mielessa.html">http://jussinvest.blogspot.fi/2015/01/vain-se-yksi-mielessa.html</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Verottajalla on vain yksi mielessä. Se on tulojen kerääminen valtiolle. Veropolitiikalla on kyllä jalompiakin tavoitteita. Sen pitäisi ohjata yhteiskunnan kehitystä, edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti.

Laskusuhdannetta ei nujerreta ellei verotuksessa oteta paremmin markkinamekanismeja käyttöön.

 

http://jussinvest.blogspot.fi/2015/01/vain-se-yksi-mielessa.html

 

]]>
0 http://juhahaapakoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183858-vain-yksi-mielessa#comments Pääomaverotus Perintövero Verotus Wed, 07 Jan 2015 17:29:09 +0000 Juha Haapakoski http://juhahaapakoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183858-vain-yksi-mielessa