*

FijaSaarni "Remember that the greatest fool in the world may ask more than the wisest man can answer."

Talouskasvu

Maailmantalouden riskeihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota

Syksyn ennustekausi alkaa olla loppupuolella. Lähes kaikki suuret ennustelaitokset ja pankit ovat jo julkaisseet ennusteensa, viimeisimpinä niistä Palkansaajien tutkimuslaitos.

Kasvulla onneen?

Pääministeri ennakoi budjetin julkistuksen yhteydessä valtion velkaantumisen pysähtyvän 2021 ja myös työllisyysasteen kohoavan selvästi, jos hyvä talouskasvu jatkuu. Tilastokeskus kertoo puolestaan Suomen bkt-kasvun yltäneen peräti kolmeen prosenttiin vuoden toisella neljänneksellä.

Inhimillinen pääoma

Taloustieteen avainsanoihin kuuluu ”allokointi”, mikä tarkoittaa sitä, että kansantalouden käytössä olevat resurssit pitäisi ohjata parhaaseen mahdolliseen käyttötarkoitukseen. Pääomien osalta tämä tarkoittaa sitä, että jokainen säästetty rahayksikkö pitäisi ohjata siihen käyttöön, joka tuottaa parhaan mahdollisen tuoton.

 

Suomi on vauhdilla menossa kohti nousukautta

Lounais-Suomesta alkanut talouskasvu antaa vauhtia koko Suomelle. Positiiviset ongelmat ovatkin nyt päällimmäisenä, osaavia työntekijöitä, asuntoja työnperässä muuttajille jne.

Löytyykö työlle tekijöitä

Kerimäellä toimivan puuelementtitehtaan johtaja sanoi maanantaina, että ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Se hidastaa yrityksen kasvua. Tuotteilla olisi menekkiä ripeämminkin.

Imatralla toimiva metallialan yrittäjä kertoi heinäkuussa, että vaikka ammattitaitovaatimukset eivät ole kovin korkeat, ei riittävästi tekijöitä löydy. Toimitusajat venyvät.

Helsinkiläinen isä kertoi ammattikoulussa opiskelevasta pojastaan, jolle tarjottiin vakipaikkaa ravintola-alalta, vaikka opinnot ovat vielä kesken.

Suomalainen työntekijä ei ole ulkomaalaista parempi

Helsingin Sanomat uutisoi 7.7 taksikuskista joka oli liimannut autonsa takalasiin tarran ”onneksi on suomalainen taksikuski”. Jutusta nousi paljon keskustelua, ja moni ihmetteli syytä siihen miksi tarra on ollut sopimaton. On melkeinpä arkipäiväistä kuulla ihmisten suosivan mieluummin suomalaisia yrityksiä, tai vaikkapa valittavan kun lähikaupassa oli taas ulkomaalaistaustainen myyjä. Taksin takalasissa ollut tarra ja siitä käyty keskustelu kuvaavat hyvin monen suomalaisen tuntemusta siitä, että suomalainen työntekijä on luonnollisesti parempi kuin ulkomaalainen.

Taantuma lähestyy

Suomessa on koko kevään iloittu talouden parantuneesta suhdanteesta. Vientiyritysten tilauskirjat ovat paisuneet ja kuluttajien luottamus on kasvanut. Kaikki näyttää toisin sanoen hyvältä.

Kun perspektiiviä siirretään maailmantalouteen, aukeaa täysin toisenlainen kuva. Yhdysvalloissa nousukausi on kestänyt jo kahdeksan vuotta, mikä on kolmanneksi pisin nousukausi toisen maailmansodan jälkeen. Kiina on elvyttänyt talouttaan voimakkaalla luottoekspansiolla vuodesta 2009 lähtien, mikä on nostanut yksityisen velan määrän huolestuttavan korkealle tasolle.

Suomi tarvitsee sopeuttamista

Olen huomannut että keskustelu maahanmuuton välttämättömyydestä perusteltuna työvoiman tarpeella nousee esiin kerta toisensa jälkeen. Mihin me oikeastaan tarvitsemme tuota työvoimaa? No tietenkin talouskasvuun. Mihin me sitten tarvitsemme talouskasvua? Kuulemma pankit ei tykkää jos ei talous kasva ja EU ei tykkää jos ei talous kasva ja silleen...

 

Tätäkö haluamme?

Löysin pari päivää sitten tämän "Kokoontumispaikka"-kyltin erään rakennuksen takaseinältä. Pusikoiden keskeltä, paikasta, jossa ei kulje ihmisiä eikä muutenkaan tapahdu mitään. Aluksi naurahdin hyvälle huumorille, mutta sitten muistin lukemani pikku-uutisen, jonka mukaan Suomi on nyt viranomaisholhouksen ja kieltojen ykkösmaa. Mieltäni alkoi kalvaa kafkamainen ajatus, jos bongaamani kyltti ei sittenkään ollut huumoria, vaan totisinta totta.

OECD: Suomessa menetettiin itseluottamus ja usko innovaatioiden merkitykseen.

OECD:n arvio Suomen tutkimus-ja innovaatiojärjestelmästä julkistettiin tänään. Periaatteessa raportissa ei ole yhtään asiaa, jota suomalaiset asiantuntijat eivät olisi jo tienneet: Innovaatiot ovat talouskasvun keskeinen tekijä, joten innovaatiorahoituksen leikkaukset olivat paha virhe. Rahoitus pitää suunnata radikaaleihin innovaatioihin eikä pieniin parannusten viilaamiseen. Vika ei ole niissä asioissa, jotka toimivat hyvin kuten Tekes ja Tekesin ohjelmat, Akatemia ja VTT. Toiminnan kehittämistä tietysti tarvitaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä