Suomen kansalaisuus pitää ansaita

Suomen kansalaisuus myönnetään äärettömän heppoisin perustein. Kansalaisuuslaissa
sanotaan, että toimeentulo on todentava. Siksi ihmettelen, miten aikuiselle ihmiselle, jolla ei ole koskaan ollut, eikä kokemusperäisesti tule todennäköisesti koskaan olemaankaan työhistoriaa, voidaan myöntää kansalaisuus? Siksikö, että hän saisi
enemmän motivaatiota kouluttautumiseen ja työllistymiseen? Motivaatiota
integroitumiseen? Pysyvällä oleskeluluvallakin voi opiskella ja työskennellä. Niiden avulla integraatio sujuu kuin tanssien. Kansalaisuuden pitäisi olla
kiitoslahja siitä, että yksilö on ahkerasti pyrkinyt aktiiviseksi yhteiskunnan
jäseneksi. Ei pidä saada kansalaisuutta jos ei voi osoittaa tulevansa toimeen
omillaan, tai jos näyttää vahvasti siltä, ettei henkilö edes yritä tulla
toimeen omillaan. Kielitaitovaatimus on hyvä juttu, mutta työhistoriaa tai
koulutustaustaakin voitaisiin vaatia myös.

 

Kansalaisuuslaissa on toinenkin mielenkiintoinen lausepahanen:

”…jos hän ei ole syyllistynyt muulla kuin rikesakolla
rangaistuun tekoon…”. Mikäli ihminen saapuu maahan ilman henkilötodistusta tai
henkilöpapereita, miksi tällaisen henkilön kohdalla automaattisesti oletetaan,
että hänellä on nuhteeton menneisyys? Mikäli henkilön rikostaustaa ei voida
luotettavasti tarkistaa, ei hänelle pidä myöntää kansalaisuuttakaan. Mikäli on
tavakseen raiskannut lapsia tahi naisia ja jatkaa tapaansa Suomessa, hänet
pitäisi rangaistuksen kärsittyään ehdottomasti karkottaa maasta. Suomen
kansalaisia ei voida karkottaa. Mistään syystä. Kansalaisuuden menettäminenkään
ei onnistu, ellei ole esim. todistetusti valehdellut saadakseen sen. Kansalaisuuden menettämisestä voidaan olla sitä ja tätä mieltä, mutta kansalaisuuden hullunkurista
lahjoittamista pitäisi ehdottomasti tiukentaa. Kansalaisuus on lahja niille,
jotka ovat sen rehellisyydellä ja ahkeruudella ansainneet.

 

Kannatan silti ajatusta, että vakaviin rikoksiin
syyllistyneet ulkomaalaistaustaiset yksilöt ensin menettäisivät saamansa
kansalaisuuden, suorittaisivat rangaistuksensa ja lopuksi heidät
automaattisesti karkotettaisiin maasta. Ihmisoikeusaktivistit voisivat kysyä
uhreilta ja heidän läheisiltään, onko tällainen menettely soveliasta ja
ihmisoikeuksia kunnioittavaa.

Mielenkiintoisin vaihtoehto olisi kuitenkin se, että
vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt passitettaisiin
rikostuomio-otteen kera kotimaihinsa suorittamaan oman maansa lainsäädännön
asettaman rangaistusmäärän ko. rikoksesta. Jos tämä olisi mahdollista, loppuisi
Suomesta tyystin ulkomaalaistaustaiset efebofiilit ja murhaajat. Voisin vain
kuvitella miten hyvin lapsenraiskaajaa kohdeltaisi eräissä vahvasti uskonnollisissa
maissa. Sadisti minussa toivoo, että jonain päivänä näkisin tämän toiveeni toteutuvan.

 

En suhtaudu ulkomaalaistaustaisiin murhaajiin, raiskaajiin
ja efebofiileihin eri tavalla kuin kantasuomalaistaustaisiin. Mutta kun
kantasuomalaisia on hiukan vaikeaa passittaa sinne mistä ovat tulleet.
Villeimmissä unelmissani haaveilen, että Suomi ostaisi kilometrikaupalla maatilaa
Keski-Siperian ylängöltä ikiroudan keskeltä, rakentaisi julmetun ison ja kolkon
orjatyövankilan ja passittaisi kantasuomalaiset murhaajat ja lapsenraiskaajat
juuri sinne. Ei tippaakaan toivoa ”uudelleenkuntoutumisesta” ja paluusta
Suomeen. Mutta, tämä on hiukan hankalampaa toteuttaa kuin vain jättää myöntämättä
kansalaisuutta ihan kaikille ja passittaa kansalaisuudettomat rikolliset sinne, mistä ovat
tulleetkin.

 

Niinpä toivon, että jatkossa Suomen kansalaisuuden saisivat vain
sellaiset aikuiset henkilöt, jotka ovat todistettavasti ansainneet sen.  

 

 

FijaSaarni

Tykkään luonnosta, kirjoista, valokuvaamisesta, ruoanlaittamisesta, matkustamisesta ja ystävistäni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu